MikaRaatikainen

Helsinki-Malmin lentokenttä tulee säilyttää!

Tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen Helsinki Malmin lentokentän säilyttämisestä 19.2.2015. http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1155_2014_p.shtml Hallitus on päättänyt lakkauttaa Helsinki-Malmin lentokentän. Päätös on tehty liian nopeasti, eikä kaikkia seikkoja ole otettu huomioon. Mahdollisesti hallituksella ei ole ollut käytössään riittävästi oleellista tietoa lentokentän säilyttämisen puoltamiseksi.

Jos Malmin lentokenttä lakkautetaan tulee Helsinki-Vantaan lentomelu kasvamaan melualueen laajenemisen vuoksi. Vantaan ja Keravan kaupungit ja useat kansalaisjärjestöt ovat vastustaneet melualueen laajenemista, ja alun perin kaavassa alue oli merkitty pienemmäksi. Omassa tiedotteessaan Finavia on kertonut, kuinka melualueet tulevat pienenemään, mutta näin ei todellisuudessa tule käymään. Tosiasiassa Helsinki-Malmin lentokentän sulkemisen seurauksena lentotoiminta sen yli tulee tapahtumaan selvästi matalammalla ja lentomelualue tulee laajenemaan voimakkaasti kiitotien 33 suuntaan.

Rajavartiolaitosta on käsketty siirtymään Malmin modernista tukikohdastaan vuonna 2016 Helsinki-Vantaalle, jonne rakennetaan uusi tukikohta "kustannusneutraalisti". Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä (LVM ja Finavia 2007) kuitenkin todetaan (s. 5): "Malmin toimintojen siirto Helsinki-Vantaan lentoasemalle ei ole miltään osin realistinen vaihtoehto. Helsinki-Vantaan nykyiset operaatiomäärät rajoittaisivat jo pelkästään Rajavartiolaitoksen toimintaa huomattavasti." Siirto tulisi olemaan myös kallis, ja lasku siitä tulisi veronmaksajille.

EU on ottanut kantaa kaupunki- ja yleisilmailukenttien säilyttämisen puolesta mm. Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 3. helmikuuta 2009 yleisilmailun ja liikelentotoiminnan kestävästä tulevaisuudesta (2008/213(INI). Päätöslauselmassa on todettu, että yleisilmailu ja liikelentotoiminta ovat nopeimmin kasvavia siviili-ilmailun aloja Euroopassa ja että ne täydentävät kaupallisten lentoyhtiöiden harjoittamaa säännöllistä lentoliikennettä ja tarjoavat siten erityisiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja esimerkiksi lisäämällä kansalaisten liikkuvuutta, liiketoiminnan tuottavuutta ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Kevyt liikeilmailu on alan voimakkaimmin kasvava sektori, ja lentoliikenteen ennustetaan kasvavan EU:ssa 2-3-kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Lentokenttäkapasiteetin riittävyys on EU:n strateginen huolenaihe. 150 km:n säteellä Helsingistä ei ole muuta vapaalla aikataululla palvelevaa kevyen lentoliikenteen kansainvälistä kenttää kuin Helsinki-Malmin lentoasema. Päättäjillä tulee olla käytössään riittävästi tietoa ja tilastoja yleisilmailusta ja liikelentotoiminnasta, jotta he voivat täysin ymmärtää ilmailualaa ja säännellä sitä asianmukaisesti.

Helsinki-Malmin lennoista on 20 % harrastelentämistä, ja valtion osuus on n. 15 %. Muu lentäminen on matkalentoja, koulutusta ym. Kaikista Suomessa tapahtuvista yleisilmalaskeutumisista 44 % tapahtuu Malmilta. Finavia, joka on valtion 100-prosenttisesti omistama yhtiö ja jonka tehtävänä on ilmaliikenteen palveluiden tuottaminen Suomessa, on päättänyt lopettaa Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän ja Suomen suurimman koulutuskentän toiminnan. Tässä yhteydessä voi ihmetellä, että kun valtionyhtiö on ollut säästökuurilla jo pidemmän aikaa, niin siitä huolimatta Finavian toimitusjohtajan ansiot ovat nousseet tänä aikana. Vuonna 2013 toimitusjohtaja ansaitsi 80 prosenttia enemmän kuin edeltäjänsä, euroissa yli 185 000. Myös muun johtoryhmän ansiot ovat nousseet säästökuurin aikana. Vuonna 2013 johtoryhmälle maksettiin lähes täydet bonukset, vaikka samaan aikaan yhtiön liikevoittoprosentti ja sijoitetun pääoman tuotto huononivat.

Jos Malmin lentokenttä suljetaan, ei siellä oleville lentokoneille ole sijoituspaikkoja. Suurin osa lentokoneista myytäisiin todennäköisesti ulkomaille ja pilottien määrä vähenisi huomattavasti. Kaikista Suomessa olevista ilmalupakirjoista 35 % on pääkaupunkiseudulla. Huoltovarmuuden säilyminen uusissa olosuhteissa olisi selkeästi uhattuna. On aivan selvää, että huoltovarmuus tulee säilyttää vähintään nykytasolla. Finavian johtoryhmän jäsen on huoltovarmuusjaoston vetäjä, ja tässä on selkeä ristiriita. Huoltovarmuusjaostoa vetää henkilö, joka saa bonuksia vähentäessään Finavian kuluja.

Trafilla on ollut projekti harrasteilmailun turvallisuuden parantamiseksi. Lentoturvallisuus on ollut esillä monissa yhteyksissä. Malmin lentoturvallisuus on ylivertainen sen aktiivisen ja monipuolisen ilmailuklusterin (koulut, kerhot, huollot ja muu ilmailutoiminta) ja niiden yhteistyön vuoksi. Kerhot mm. käyvät läpi toistensa koulutusjärjestelmät. Jos toiminta siirretään valvomattomille kentille, voidaan siirron hinta alkaa laskea ihmishengissä.

Joidenkin arvioiden mukaan Malmin kentän muuttaminen asuinalueeksi on järjetöntä maaperän sopimattomuuden vuoksi. Paalutus tulee olemaan suuri häiriötekijä ympäristölle. Pohjaveden korkeus voi muuttua vaarallisen suureksi paalutuksen seurauksena. Tattarisuon savikko on poikkeuksellinen, koska se on erittäin syvä. Siinä on kaksi pohjavesikerrosta, ja sen alla voi olla lähteitä. Savea jouduttaisiin kuljettamaan pois, ja se lisää kustannuksia, tietenkin veronmaksajille. Kentän maaperä on oletettavasti saastunut, ja on hyvin todennäköistä, että rakentaja tulee vaatimaan valtiolta maaperän puhdistamista, koska saastuminen on tapahtunut valtion hallinta-aikana. Puhdistuksen kustannukset lankeavat jälleen kerran veronmaksajille. Kysynkin hallitukselta kirjallisessa kysymyksessäni, aikooko se ottaa kaikki perusteluissa luetellut seikat uudelleen harkintaan ja näin ollen perua Helsinki-Malmin lentokentän lakkauttamisen? Toivottavasti lakkauttaminen perutaan, monet seikat puoltavat sitä.

Postaan hallituksen vastauksen pääkohdat tänne, kunhan hallitus ehtii vastaamaan - pitäisi tapahtua ensi viikolla.

Iltalehden artikkeli aiheesta: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030319254934_uu.shtml

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat