*

MikaRaatikainen

Poliisin resursseja kohtuuttoman paljon vihapuheiden ja -rikosten torjuntaan

Poliisiammattikorkeakoulun katsauksessa 2016 (Vesa Muttilainen & Pauliina Potila (toim.)) todetaan, että Suomessa viharikosten määrä ja piirteet eivät ole muuttuneet merkittävästi viime vuosina.  Suomessa poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä on suhteellisen alhainen verrattuna moniin muihin maihin. Viharikosten osuus kokonaisrikollisuudesta vuonna 2014 oli noin 0,2 prosenttia. On myös huomioitava, että Suomen viharikostilastot kuvaavat poliisin tietoon tulleita viharikosepäilyjä. Tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen epäillyn rikoksen vihamotiiveista. Suomessa ei ole myöskään olemassa järjestelmällistä tietoa siitä, kuinka monessa tapauksessa tuomion koventamisperustetta on käytetty todennetun vihamotiivin perusteella. 

Oikeusministeriön selvityksessä vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin (oikeusministeriön julkaisu 7/2016) todetaan: "Vuosina 2001—2014 kiihottamisrikoksista tuomittiin rangaistukseen yhteensä 40 henkilöä, joista vuonna 2012 tuomittiin yhteensä 13. Muina vuosina luvut ovat vaihdelleet 0—5:n välillä (Suomen virallinen tilasto: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset). Esimerkiksi vuonna 2015 rikosnimikkeellä "kiihottaminen kansanryhmää vastaan" oli 1 sakkotuomio." 

Ottaen huomioon viharikosten näinkin vähäisen määrän on yllättävää, että hallitus on päätynyt kohdentamaan poliisin resursseja mittavasti juuri viharikoksien torjuntaan. Voimavaroja on lisätty vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan sekä vihapuherikosten tutkintaan. Resursseja osoitetaan keskusrikospoliisille vihapuheeseen keskittyvään verkkorikosyksikköön ja Helsingin poliisilaitokselle vihapuhetta paljastavaan, tutkivaan ja ennalta estävään yksikköön ja poliisilaitosten nettipoliisitoiminnan vahvistamiseen. 

Vaikka Vihapuheiden ja -rikosten torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelua koskevan työryhmän loppuraportissa (14.11.2016) todetaan, että internetissä tapahtuneiden viharikosepäilyjen määrä lähti nousuun vuonna 2012 ja oli vuonna 2014 jo 12,5 prosenttia kaikista viharikosepäilyistä, on edelleen huomioitava, että kysymyksessä on rikoksen epäily, ei tuomioistuimen tekemä lopullinen päätös. Kun kysymyksessä on ns. vihapuhe, on vaikea määritellä, milloin kysymyksessä on sananvapauden piiriin kuuluvasta vai rangaistavasta vihapuheesta. Keskeisen oikeusperiaatteen mukaan rikoksen tunnusmerkistön on täytyttävä selvästi, ja tämä asettaa vaikeita haasteita oikeuslaitokselle. Monelle kansalaiselle ei ole selvää, minkä sanominen on kriminalisoitua ja minkä ei, koska Suomessa on perinteisesti tulkittu sananvapautta varsin laajasti. 

Nyt poliisin resursseja kohdistetaan torjumaan rikosta, jonka tunnusmerkistö on määritelty hatarasti ja varsin tulkinnanvaraisesti. Sananvapauden kannalta tilanne on vähintäänkin erikoinen. Helsingin poliisilaitoksella on useita kokopäiväisiä nettipoliiseja suorittamassa näkyvää poliisitoimintaa sosiaalisessa mediassa. Yhtenä osa-alueena tähän tehtävään kuuluu vihapuheiden torjunta internetissä. Lisäksi Suomessa on n. 30—40 muun toimensa ohella netissä toimivaa poliisia. Poliisihallitus osoittaa jokaiselle poliisilaitokselle resursseja nettipoliisitoiminnan vahvistamiseksi. Tavoitteena on vähintään yhden päätoimisen nettipoliisin viran täyttäminen jokaisella poliisilaitoksella. 

Poliisilla on uusi viharikoksiin erikoistuva ryhmä, joka valistaa vihapuheisiin ja -rikoksiin liittyen eri toimijoita sekä toimii poliisin asiantuntijana. Vuoden 2017 täydentävässä talousarviossa poliisille on myönnetty 1,260 miljoonaa euroa (25 htv) viharikosten torjunnan, verkkorikostutkinnan sekä poliisin nettipoliisitoiminnan lisäresursoinnista aiheutuviin kuluihin. Helsingin poliisilaitokselle on perusteilla viharikosten paljastamiseen, ennalta estämiseen ja tutkintaan keskittyvä ryhmä. Ryhmässä tulee olemaan rikoskomisario, kaksi rikosylikonstaapelia ja 5 vanhempaa rikoskonstaapelia.  

Osoitetut resursoinnit on kohdennettu vain kuluvalle vuodelle, jolloin toimintaa ollaan vasta käynnistämässä. Tämän vuoksi Poliisihallitus on esittänyt, että näiden toimintojen rahoitus varmistettaisiin myös vuosille 2018—2021. Kaikki nämä resurssit ovat pois mm. väkivalta-, seksuaali- ja liikennerikosten turkinnasta ja muusta poliisitoiminnasta. 

Viharikosten torjuntaan ja tutkintaan suunnattavat varsin suuret resurssit eivät saa viedä kohtuuttomasti voimavaroja muiden rikosten tutkinnasta ja poliisin muista lakisääteisistä tehtävistä.

Myös muiden rikosten uhreiksi joutuneiden kansalaisten oikeudet poliisipalveluihin ja kansalaisten perustuslaillinen sananvapaus tulee turvata, vaikka poliisin vähäisiä tutkintaresursseja kohdistetaan vihapuheeseen, jota sinänsä ei ole mitenkään määritelty Suomen laissa ja johon rinnastettavista rikoksista tuomitaan erittäin harvoja ihmisiä vuosittain. 

Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen sisäministerille 1.2.2017

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_4+2017.aspx

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Vaikuttaa ylimitoitetulta tuollainen miehitys vain yhteen rikostyyppiin, jossa pari kolme tuomiota vuodessa. Se kertoo vakavien rikkeiden pienestä määrästä. Suomessa on paljon tärkeämpiä tehtäviä poliisille.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Suomessa olisi ympäristörikosten tutkintaa, mutta tutkintaa estetään kaikin keinoin poliisin toimesta.Käsittämättömältä tuntuu, ettei voimavaraja ohjata oikein.

Kivilouhimoilla ja murskaamoilla räjäytystoiminnassa rikotaan lakia häikäilemättömästi vaikka laki edellyttää valvontaviranomaisena Tukesia ja poliisia huolehtimaan lain ja asetuksissa vaatimuksia.
Eduskunta uudisti vasta räjähteitä koskevia asetuksia ja sillä tarkoitus selkeyttää räjähteiden nykysääntelyä sekä rakenteeltaan ja osittain myös sisällöltään vastata vaarallisia kemikaaleja koskevia valtioneuvoston asetuksia.
Räjähteiden käytöstä ja varastoinnista määrätään laissa Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta" (390/2005).

Lain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää yleistä turvallisuutta.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Ei voi kuin ihmetellä miten poliisin toiminnassa riittää aikaa pelleilyihin, kun kyseessä on vakavista rikoksista kyse mitä tutkia.
Hämärää nään asioissa, kun KHO.n päätös omavaltaisesti muutetaan kaavattomaksi. Ympäristörikoksia ei tutkita ym.

Oulaisten kaupunginhallitus kaavoitti vuonna 2010 vanhan tuhotun louhosalueen pihapiirimme EO-alueeksi ja valitimme asiasta Oulun hallinto-oikeuteen. Oulun hallinto-oikeus kumosi kaupungin päätöksen ja kaupunki valitti KHO:een, joka piti voimassa aiemman hallinto-oikeuden päätöksen.

Oulaisten kaupunginhallitus haki valituslupaa KHO:lta, päätös sivu 8(11), mistä käy esille, että aluetta ei ole jätetty kaavan ulkopuolelle. Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin päätöksellä on kumottu Laitaperälle osoitettu Kettukallion maa-ainesten ottoalue (EO) ja kaupunginvaltuuston päätös saatetaan tältä osin voimaan. Kaupunginhallituksen valitus hylättiin myös KHO:ssa. KHO ei tehnyt kaupungille myönteistä päätöstä kaavasta, kaupunki omavaltaisesti vääristeli kaavan louhosalueen kaavattomaksi.

Kolmesta eri päätöksestä ja lausunnosta ja Oulaisten kaupungin nettisivuilla olevasta kaavoituskatsauksesta käy esille, miten kaupunginhallitus ja teknisen keskuksen viranomaiset tuovat esille ja vievät eteenpäin, että alue on jätetty KHO:n päätöksellä 13.11.2014 Dnro 1309/1/13 kaavattomaksi.

Tällaista KHO:n päätöstä ei ole olemassakaan: Korkein hallinto-oikeus on 13.11.2014 antamallaan päätöksellä pitänyt voimassa Oulun hallinto-oikeuden päätöksen koskien osayleiskaavan hyväksymispäätöksen kumoamista kiinteistöjen 563-404-35-12 ja 563-404-35-13 osalta, joten näillä kiinteistöillä ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa.

http://www.oulainen.fi/instancedata/prime_product_...

KHO:n päätös antopäivä 13.11.2014 Taltio n:o 3562 Diaarinumero 1309/1/13 s.9(11) perusteluissakin todetaan: ”Kettukallion maa-ainesten ottoalue sijaitsee hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla lähellä kaavassa osoitettuja, jo olemassa olevia asuinalueita. Kaavassa on osoitettu myös uutta asutusta ottoalueen välittömään läheisyyteen.

”Kuten oikeusasteet ratkaisussaan toteavat: ”alueen soveltuvuutta maa-ainesten ottoon ei kuitenkaan ole aiemmin tarkasteltu oikeusvaikutteisella kaavalla.” Nyt louhimo on tarkistettu kaavassa ja KHO:n ratkaisussa ei täytä MRL 39 §:n asetettuja vaatimuksia turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Murskaamoiden ja kivilouhimoiden räjähteiden käytössä ja siihen olennaisesti liittyvässä räjähde turvallisuudessa on vakavia puutteita.
Laki edellyttää poliisilta käytön valvontaa ja Tukesilta luvan vaativia toimintoja, mutta toiminta on täysin valvomatonta ja laitonta. HYvä veli systeemi toimii tehokkaasti Tukes-poliisi- konsultit- viranomaiset ja poliisia ei saa tutkimaan asioita.

Taas on Vihdin ympäristölautakunta myöntänyt maa-aines -ja ympäristöluvan Vihdin Hankasalonmäelle. Sama nähtävillä, kuin muuallakin ympäristöhaittoja ei ole lupapäätöksissä. Eikä huomioitu, että räjähdelainsäädäntö vaatii omat luvat ja viranomaistarkistukset jopa poliisilta.
Ympäristötarkastaja tiedottaa Vihdissäkin: ”Olen välittänyt viestinne näille toimivaltaisille viranomaisille. Räjähdysainelainsäädäntöä valvoo Tukes ja poliisi.” Viesteillähän ei laitonta räjäytystoimintaa voi hoitaa. Miksi tietoisesti jätettiin huomioimatta, että kivi irrotetaan räjähteitä käyttäen ja mikä ympäristöhaitta siitä seuraa. Räjäytykset ovat samaa luokkaa kuin kaivoksilla.

Ympäristöluvat haetaan ja siihen riittää vain louhijan esittämä konsultin
perätön paperi haitattomuudesta, vaikka asutus todellisuudessa joutuu kohtuuttoman melun, pölyn,tärinän kohteeksi. Lupahakemukset ja päätökset muotoillaan niin, ettei räjäytystoimintaa ja sen vaaroja ja haittoja ole huomioitu lupakäsittelyssä. Asukkaille räjäytystyömaa tulee yllätyksenä.
Asutuksen viereen perustetaan valtava räjäytystyömaa piittaamatta mitä räjähteisiin liittyvä lainsäädäntö ja suojaetäisyydet edellyttävät.

Kertaräjähdykset ovat yli 10 000 kg, ja kymmenkertaiset ylisuuret räjäytykset asutuksen vieressä rikkovat talojen perustukset, tulisijat ja asutus vaurioituu kilometrien päässä. Meitä on satoja tapauksia.

Poliisia ei saa tutkimaan eikä paikalle vaan asiat hoituu seuraavasti: Forsit myy räjähdysaineita, ja sen omistama Finnrock tekee talotarkistukset ja kumoaa talovauriot kautta maan. Valtavat talovauriot hoidetaan räjähdetehtaan konsulttien toimesta näkymättömiksi, vaikka asukkaiden taloista hajoaa takkoja, kaakelit lentelevät irti, kivijalat särkyvät ja kaivot tuhoutuvat jne., kun murskaamoilla räjäytellään.

Tärinäasiantuntijat eivät saa tärinää,vaikka tutkittuun tietoon perustuen jo 8500 kg:n räjähdemäärä aiheuttaa seismologian laitoksellakin havainnon, jota luullaan ensin maanjäristykseksi.
Oulun puolessa tapahtunut räjäytystyö osoittaa, mitä toiminta on todellisuudessa ja miksi
lupahakemuksissa salataan räjäytystoiminta ja siihen liittyvä lainsäädäntö. Räjäytykset todellakin
vavisuttavat taloja kilometrien päässä ja ovat maanjäristyksiin verrattavissa kuten seismologian
mittauksetkin osoittavat.
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/maa-jarisi-jaali...

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kuului-tosi-iso-...

Räjähdys havaittiin poikkeuksellisen voimakkaana myös Helsingin yliopiston Seismologian
Insitituutin mittauksissa, jossa sen voimakkuudeksi kirjattiin 1.6 magnitudia. Seismologian Instituutista kertoo, että alueelta on tehty räjähdyshavaintoja aiemminkin. Maanantai-illan räjähdys oli kuitenkin selvästi tavanomaista suurempi. Alkuvaiheissa pidettiin mahdollisena myös sitä, että järinä olisi aiheutunut maanjäristyksestä.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Vihapuhejahti on poliisin vähien resurssien törkeää väärinkäyttöä. Koko ajan poliisi jättää tutkimatta massarikoksia resurssipulan takia.

Toimituksen poiminnat