MikaRaatikainen

Kaikki blogit puheenaiheesta Eläkeläisköyhyys

Eläkeläisten köyhyyden poistamiseen on keinoja

Työssäni ikääntyneiden kotihoidossa olen kohdannut paljon pienituloisia eläkeläisiä. Useamman kohdalla pienituloisuus tarkoittaa valintaa ruoan tai lääkkeiden välillä. Usein lääkkeet jäävät ostamatta, mutta joskus toisinkin päin. Kummassakin tapauksessa lopputulos on huono.

Takuueläkkeen korotus 1000 euroon vähentäisi tehokkaasti eläkeläisköyhyyttä

Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa eläkeläistä ja heistä yli 300 000 (20,7%) saa eläkettä alle 1000 euroa kuukaudessa. Vantaalla asuu 37 000 eläkeläistä, joten pelkästään Vantaalla eläkeläisköyhyydessä elää 8000 ihmistä. 

Köyhyys on hävittäjäpuolueiden tahto

Suomeen puuhataan hankittavaksi Naton sotakalustoa täydentämään 7-10 miljardilla eurolla hyökkäyshävittäjiä, joiden ylläpito tulisi tulevilla vuosikymmenillä kustantamaan noin nelinkertaisesti hankintasumman. Kukaan järjellinen ei halua sotaa, mutta jos tällainen kauhuskenaario toteutuisi, sotaa tuskin tultaisiin käymään ilmataisteluna, ellei ohjuksia lueta tähän aselajiin.

Suomessa eläkkeet ovat liian pienet - näin ne korjataan

Välillä nuoremmastakin tuntuu, että Suomessa jopa alkeellinen kunnioitus ikäihmisiä kohtaan on kadonnut.

Julkisuudessa ikääntyneet ovat huoltosuhdetaakka ja hoitopalveluita nielevä kustannuserä. On mediaa ja poliitikkoja, joiden puheissa eläkeläiset ovat jatkuvasti nuorten kukkarolla vaatimassa parempia eläkkeitä.

STOP ELÄKELÄISKÖYHYYDELLE!

Historiasta on aina hyvä oppia. Sanon näin sekä historian opiskelijana että yhteiskuntatieteilijänä. Vietin lukioikäisenä paljon aikaa nyt jo edesmenneen isoisäni kanssa, ja keskustelimme paljon yhdessä hänen lapsuudenkokemuksistaan Helsingin maalaiskunnassa. Moni tarina on jäänyt mieleeni, mutta yhden muistan muita elävämmin. Ukkini Helmer kertoi minulle ikääntyneestä naisesta, joka ei ollut löytänyt paikkaansa yhteiskunnassa ja ansaitsi elantonsa kiertämällä talosta taloon vielä seitsemänkymppisenä.

Jotain rajaa pieneläkeläisten kurjistamiselle

Elinkustannusten nousu rajoittaa monen pienituloisen elämää. Asuminen sähkö-, lämmitys- ja vesilaskuineen sekä välttämätön liikkuminen vievät suuren osan tuloista. Sen päälle tulee paljon erilaisia välttämättömiä menoja, joiden jälkeen ei juuri jää yli harrastuksiin tai itsensä toteuttamiseen. Tämä on mielestäni väärin – palkan tai eläkkeen pitäisi aina riittää elämiseen.

Tehdään näistä vanhushoivavaalit!

Tulevista eduskuntavaaleista on väitetty tulevan niin maahanmuutto- kuin ilmastovaalitkin. Molemmista aiheista on tietenkin syytä puhua, ja tehdä tulevaisuuteen katsovia linjauksia niiden suhteen. Samaan aikaan haluan nostaa esiin sen, kuinka meidän olisi syytä käydä myös laaja keskustelu myös vanhustenhoivan tulevaisuudesta. Sen soisi nimittäin nousevan erittäin vahvaksi vaaliteemaksi, koska ikäihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on niin inhimillisten arvojen kuin toisaalta taloudenkin näkökulmasta hyvin iso asia suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.

Soten asiakasmaksujen iso kuva

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uutisoi 17.1.2018 omat laskelmansa Sipilän hallituksen esittämän uuden asiakasmaksulain (HE 310/2018 vp) vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalvelujen eri käyttäjäryhmien kuluihin (https://blogi.thl.fi/asiakasmaksulaki-2021-miten-kay-pienituloisten-ja-paljon-sairastavien/). Erityisesti lapsiperheet hyötyisivät alentuneista asiakasmaksuista, mutta toisaalta eläkeläisten maksut nousisivat (kotihoidon maksuja lukuun ottamatta).

Finanssiala huolissaan eläkeläisköyhyydestä

 

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Esko Kivisaari on vakavasti huolissaan eläkeläisköyhyydestä ja tyrmää eläkeindeksin muutospyrkimykset. ”Eläkeläisköyhyyttä ei indekseillä korjata” (Finanssialan podcast 18.12.)

Kivisaaren mukaan taitetun indeksin muuttaminen ehdotettuun suuntaan ”ei aidosti helpota eläkeläisköyhän rahatilannetta”. Hän kiteyttää: ”Senioriliikkeen aloitteet ovat märkä rätti nuorempien kasvoille. Siinä mielessä ne ovat edesvastuuttomia avauksia.”

Suomi – hyvästi hyvinvointimme

Kenenkään ei kuulu Suomessa joutua seisomaan leipäjonoissa, värjötellä asuntoloiden ovilla yöpymispaikan toivossa tai pohtia ostaako lääkkeitä vai leipää.

Suomalaisten työikäisten tulee saada työtä, jolla tulee toimeen. Järjestelmän pitää olla kannustava, ei lannistava tai lyövä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä