Verotus http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132404/all Wed, 19 Jun 2019 10:42:44 +0300 fi Tarjonnan taloustiede toimii: pelle antaa puoskarille mitalin http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277493-tarjonnan-taloustiede-toimii-pelle-antaa-puoskarille-mitalin <p>Muistatteko kaverin nimeltä Art Laffer? Hän nousi maineeseen perustamalla niin sanotun tarjonnan taloustieteen, jota Kokoomus kannattaa Suomessakin.</p><p>Lafferin perusajatus on, että verojen alentaminen on aina oikeaa politiikkaa ja todennäköisesti maksaa itsensä, kun talouden aktiivisuus kasvaa. Ajatus ei ole toiminut koskaan eikä missään. Viimeksi Trumpin hallituksen veronalennukset ovat vähentäneet yritysverotuksen tuloja jopa kaksi kertaa niin paljon kuin realistit pelkäsivät.</p><p>Talousnobelisti Paul Krugman muistuttaa, että Laffer on tehnyt muutakin kuin ollut aina väärässä verotuksesta. Hän on ollut aina väärässä myös ennustaessaan elvytyksen johtavan korkeisiin korkoihin ja inflaatioon.</p><p>Jotkut saattavat ihmetellä, miten talouden profeettana voi pysyä vuosikymmenestä toiseen, vaikka on aina väärässä. Krugman korostaa, että näitä puoskareita arvostetaan juuri sen tähden, että he ovat väärässä.</p><p>Eiväthän neuvot kansantaloutta kohenna, mutta kaikkein rikkaimpien tuloja ne lisäävät dramaattisesti. Ja siten myös heidän mahdollisuuksiaan tukea sopivia ehdokkaita vaaleissa.</p><p>Donald Trump onkin päättänyt myöntää Yhdysvaltain presidentin Vapauden mitalin Arthur Lafferille.</p><p>Näilläkin palstoilla on kirjoittajia, joille &ldquo;Lafferin käyrä&rdquo; on jonkinlainen uskonto. On tietenkin totta, että, samoin kuin 2+2=4, paras kokonaisveroaste on suurempi kuin 0%, mutta pienempi kuin 100%. Järkevästä progressiosta tämä huomio ei kuitenkaan kerro mitään.</p><p>60 vuotta sitten Yhdysvalloissa ylimpien tuloluokkien marginaalivero oli 91%. Nykyään se on 37%. Bruttokansantuotetta miettiessä unohdetaan, että neljällä viidesosalla kansasta tulotaso ei ole noussut lainkaan sitten 70-luvun. &ldquo;Normaalia&rdquo; kasvua ei ole ollut, ei kirjaimellisesti yhtään, kymmeniin vuosiin.</p><p>Thomas Piketty on arvellut, että Yhdysvaltain ylimmäksi marginaaliveroksi sopisi noin 83%. Pitäisikö ehdottaa, että Mika Lintilä soittaisi Pikettylle?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muistatteko kaverin nimeltä Art Laffer? Hän nousi maineeseen perustamalla niin sanotun tarjonnan taloustieteen, jota Kokoomus kannattaa Suomessakin.

Lafferin perusajatus on, että verojen alentaminen on aina oikeaa politiikkaa ja todennäköisesti maksaa itsensä, kun talouden aktiivisuus kasvaa. Ajatus ei ole toiminut koskaan eikä missään. Viimeksi Trumpin hallituksen veronalennukset ovat vähentäneet yritysverotuksen tuloja jopa kaksi kertaa niin paljon kuin realistit pelkäsivät.

Talousnobelisti Paul Krugman muistuttaa, että Laffer on tehnyt muutakin kuin ollut aina väärässä verotuksesta. Hän on ollut aina väärässä myös ennustaessaan elvytyksen johtavan korkeisiin korkoihin ja inflaatioon.

Jotkut saattavat ihmetellä, miten talouden profeettana voi pysyä vuosikymmenestä toiseen, vaikka on aina väärässä. Krugman korostaa, että näitä puoskareita arvostetaan juuri sen tähden, että he ovat väärässä.

Eiväthän neuvot kansantaloutta kohenna, mutta kaikkein rikkaimpien tuloja ne lisäävät dramaattisesti. Ja siten myös heidän mahdollisuuksiaan tukea sopivia ehdokkaita vaaleissa.

Donald Trump onkin päättänyt myöntää Yhdysvaltain presidentin Vapauden mitalin Arthur Lafferille.

Näilläkin palstoilla on kirjoittajia, joille “Lafferin käyrä” on jonkinlainen uskonto. On tietenkin totta, että, samoin kuin 2+2=4, paras kokonaisveroaste on suurempi kuin 0%, mutta pienempi kuin 100%. Järkevästä progressiosta tämä huomio ei kuitenkaan kerro mitään.

60 vuotta sitten Yhdysvalloissa ylimpien tuloluokkien marginaalivero oli 91%. Nykyään se on 37%. Bruttokansantuotetta miettiessä unohdetaan, että neljällä viidesosalla kansasta tulotaso ei ole noussut lainkaan sitten 70-luvun. “Normaalia” kasvua ei ole ollut, ei kirjaimellisesti yhtään, kymmeniin vuosiin.

Thomas Piketty on arvellut, että Yhdysvaltain ylimmäksi marginaaliveroksi sopisi noin 83%. Pitäisikö ehdottaa, että Mika Lintilä soittaisi Pikettylle?

]]>
48 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277493-tarjonnan-taloustiede-toimii-pelle-antaa-puoskarille-mitalin#comments Bruttokansantuote Donald Trump Kansantaloustiede Laffer Verotus Wed, 19 Jun 2019 07:42:44 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277493-tarjonnan-taloustiede-toimii-pelle-antaa-puoskarille-mitalin
Rinne ja maastapoistumisvero http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277371-rinne-valtiota-tuhoamassa <p>En olisi koskaan uskonut, että kaipaisin Sipilän hallitusta. Juha sentään puhui potaskaa kuin normaali poliitikko, Antti lähinnä ihmettelee, miksi kukaan hallituksen ulkopuolella ei ymmärrä hänen älynväläyksiään.</p><p>Tämänkertaisen ajatuspierun meille esittää Valtionvarainministeriö:</p><p>&quot;<em>Lakimuutokset turvaisivat Suomen verotusvaltaa tilanteissa, joissa varoja tai yrityksen kotipaikka siirtyy ulkomaille. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja maastapoistumisverotusta koskevista lakiluonnoksista.&quot;</em></p><p>&quot;<em>Ehdotuksen mukaan varojen realisoitumaton arvonnousu katsottaisiin veronalaiseksi tuloksi, jos Suomella ei siirron vuoksi olisi enää verotusoikeutta siirtyneisiin varoihin. Lisäksi ehdotetaan muutoksia säännöksiin rajat ylittävistä yritysjärjestelyistä. Lakimuutokset perustuvat pääosin EU:n veronkierron vastaiseen direktiiviin.</em>&quot;</p><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/yritysten-maastapoistumisverotus-turvaisi-verotuloja">https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/yritysten-maastapoistumisverotus-turvaisi-verotuloja</a></p><p>Tarkoituksena on ilmeisesti kurittaa yrityksiä niin ankarasti, että on kehiteltävä mekaniikkoja estämään heidän pakonsa maasta. Lisäksi Antti nähtävästi näkee painajaisia investoinneista, sillä mikä sen tehokkaammin estäisi ulkomaisia investointeja kuin laki, joka määrää että tänne laitettu raha jää tänne?</p><p>Oikeistolainen muuri pitää muut maan ulkopuolella, vasemmistolainen muuri pitää kansalaiset sisällä.</p><p>L<a href="http://markkuturpeinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277355-en-pelkaa-trolleja-en-pelkaa-natseja-ohisalon-poliittinen-julistua">isäksi sisäministerillämme on näköjään kiire taistella itse pystytettyjä tuulimyllyjä vastaan.</a> Voi aikoja. Pitänee muuttaa pois ennen kuin tuo vero siirtyy koskemaan myös rivikansalaisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En olisi koskaan uskonut, että kaipaisin Sipilän hallitusta. Juha sentään puhui potaskaa kuin normaali poliitikko, Antti lähinnä ihmettelee, miksi kukaan hallituksen ulkopuolella ei ymmärrä hänen älynväläyksiään.

Tämänkertaisen ajatuspierun meille esittää Valtionvarainministeriö:

"Lakimuutokset turvaisivat Suomen verotusvaltaa tilanteissa, joissa varoja tai yrityksen kotipaikka siirtyy ulkomaille. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja maastapoistumisverotusta koskevista lakiluonnoksista."

"Ehdotuksen mukaan varojen realisoitumaton arvonnousu katsottaisiin veronalaiseksi tuloksi, jos Suomella ei siirron vuoksi olisi enää verotusoikeutta siirtyneisiin varoihin. Lisäksi ehdotetaan muutoksia säännöksiin rajat ylittävistä yritysjärjestelyistä. Lakimuutokset perustuvat pääosin EU:n veronkierron vastaiseen direktiiviin."

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/yritysten-maastapoistumisverotus-turvaisi-verotuloja

Tarkoituksena on ilmeisesti kurittaa yrityksiä niin ankarasti, että on kehiteltävä mekaniikkoja estämään heidän pakonsa maasta. Lisäksi Antti nähtävästi näkee painajaisia investoinneista, sillä mikä sen tehokkaammin estäisi ulkomaisia investointeja kuin laki, joka määrää että tänne laitettu raha jää tänne?

Oikeistolainen muuri pitää muut maan ulkopuolella, vasemmistolainen muuri pitää kansalaiset sisällä.

Lisäksi sisäministerillämme on näköjään kiire taistella itse pystytettyjä tuulimyllyjä vastaan. Voi aikoja. Pitänee muuttaa pois ennen kuin tuo vero siirtyy koskemaan myös rivikansalaisia.

]]>
7 http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277371-rinne-valtiota-tuhoamassa#comments Antti Rinteen hallitus Verotus Sat, 15 Jun 2019 14:53:47 +0000 Aleksi Parkkinen http://aleksiparkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277371-rinne-valtiota-tuhoamassa
Polkupyörille tienkäyttömaksu? http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277339-polkupyorille-tienkayttomaksu <p>Valtio kerää tieliikenteestä erilaisia verotuloja ja muita maksuja. Suurin yksittäinen verolaji on polttoaineiden valmistevero, jota kerätään bensiinistä ja dieselpolttonesteestä. Lisäksi henkilö- ja pakettiautojen ja moottoripyörien ensirekisteröinnin yhteydessä kerätään kertaluonteinen autovero. Valtio kerää lisäksi henkilö-, paketti- ja kuorma-autoilta ajoneuvoveroa, joka jakaantuu perusveroon ja käyttövoimaveroon. Käyttövoimaveroa peritään kaikilta muilta ajoneuvoilta, paitsi bensiinikäyttöisiltä ajoneuvoilta.&nbsp;</p> <p>Lisäksi tieliikenteeltä kerätään vakuutusmaksuveroja sekä erilaisia arvonlisäveroja, muun muassa uuden auton hankinnan sekä autojen huolto- ja korjaustoiminnan palveluista.</p> <p>Valtion verotulot tieliikenteestä ovat kasvaneet 2010-luvulla yli 8 miljardiin euroon. 2018 summa oli yhteensä 8,4 miljardia.</p> <p>Kaiken kaikkiaan autoilijoilta kerätyistä verovaroista noin viidesosa päätyy suoraan tieverkoston hyväksi, mutta mihin kuluvat loput kerätyt verovarat?</p> <p>Noh, ihan vain esimerkiksi vuonna 2014 autolijat tukivat välillisesti YLEnkin toimintaa. Liikenne- ja viestintäministeriön alaisuuteen kuului nimittäin myös viestintäpolitiikan lohko, josta YLEn rahoitus nieli leijonanosan, 510,5 miljoonaa euroa. Yleisradioveron kerääminen aloitettiin vuonna 2013 korvaamaan tätä aiemmin käytössä ollutta tulonsiirtoa autoilijoilta YLE:lle.</p> <p>Tänäkin päivänä suurin osa autoilijoiden maksamista veroista kuluu muualla kuin autoilevan liikenteen hyväksi. Kerätyillä varoilla ostellaan jäänmurtajia tai siirretään vaikkapa metron rakentamiseen sekä junien kauko- ja lähiliikenteen palvelujen ostamiseen.</p> <p>On kuitenkin huomattava, että verovaroilla rakennetuilla ja ylläpidettävillä teillä liikkuu myös polkupyöräilijät. Tämä osa teiden käyttäjistä on toistaiseksi vapautettu kokonaan osallistumasta kuluihin.&nbsp;</p> <p>Hieman provosoidenkin kysyn tulisiko ruuhkamaksujen, polttoaineverotuksen,... lisäksi kerätä myös tieliikenteessä liikkuvilta pyöräilijöiltä vaikkapa nimellistä 10&euro;/vuosi tienkäyttömaksua?&nbsp;</p> <p>Tienkäyttömaksu on tien tai alueen ajoneuvokäytöstä perittävä maksu. Tienkäyttömaksuja voi olla esimerkiksi ruuhkamaksu, ruuhkavero tai tullitie. Eräänlaisia tienkäyttömaksuja voivat olla myös esimerkiksi polttoainevero tai verotarra ja monissa ruuhkaisissa kaupungeissa juurikin nuo autoilevan liikenteen seassa ylimielisestikkin törttöilevät pyöräilijät ovat ihan samanlainen osa tien käyttäjistä, mutta ilman mitään velvollisuutta osallistua ylläpitoon tai rakentamiseen. Kuitenkin tällaisilla kaupunkialueilla on investoitu satoja miljoonia erillisiin pyöräteihin ja jopa suotu liikennejärjestelyin etuoikeuksia pyöräilijöille muuhun liikenteeseen nähden.</p> <p>Joensuussa on ajettu jo toista vuotta Suomen ensimmäisellä virallisella pyöräkadulla. Uusi pyöräkatu on&nbsp;kolmen korttelin pituinen osuus Kauppakadulla Yläsatamakadun ja Rauhankadun välillä. Katuosuus on päällystetty punaisella asfaltilla ja reunoille on varattu tarvittavat väylät jalankulkijoille.</p> <p>Pyöräkadulla saavat ajaa myös moottoriajoneuvot, mutta lähtökohtaisesti siellä liikutaan pyöräilijöiden ehdoilla. Autoilijoille tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ajonopeus on sovitettava pyöräilijöiden tahtiin.&nbsp;<a href="https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/joensuu-ehti-ensin-tassa-suomen-ensimmainen-pyorakatu/">https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/joensuu-ehti-ensin-tassa-suomen-ensimmainen-pyorakatu/</a></p> <p>Maailma muuttuu, mutta teitä tarvitaan vielä pitkään liikkumiseen. Muutoksen myötä tulee myös polttoaineista kerättävien verotulojen lasku olemaan valtiolle merkittävä ja jostakinhan nuo varat on kerättävä. Priorisoidaanko liikenteen tuloverotus oikeasti ja kokonaisuudessaan tieverkon ylläpitoon vai laitetaanko jatkossakin suurin osa jonnekkin kehitysapuun tai YLE:n ylläpitoon on arvovalinta. Arvovalinta on tietenkin myös kerätä varoja kaikilta käyttäjiltä. Myös pyöräilijöiltä, eikä tähän liity mitenkään ilmastonmuutos hörhöttely.</p> <p>&nbsp;Vuonna 2018 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ehdotti, että sähköajoneuvojen yleistymisestä johtuva polttoaineveron tuoton alenema paikataan tienkäyttömaksuilla ja kiinteistöveron korotuksella. Etla mainitsee että paikannusteknologian avulla tien käytön hintaa voitaisiin säännellä ruuhkan mukaan.&nbsp; Melko kummallinen yhtälö tuon kiinteistöveron osalta minun mielestäni, mutta puheenvuorostahan löytyy aina fiksuimmat ajatukset, joten näppikset kuumaksi.</p> <p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tienk%C3%A4ytt%C3%B6maksu" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tienk%C3%A4ytt%C3%B6maksu">https://fi.wikipedia.org/wiki/Tienk%C3%A4ytt%C3%B6maksu</a></p> <p>PS. Kiitos jos maltat jättää ideologiset kommentit jonnekkin toisiin blogeihin.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtio kerää tieliikenteestä erilaisia verotuloja ja muita maksuja. Suurin yksittäinen verolaji on polttoaineiden valmistevero, jota kerätään bensiinistä ja dieselpolttonesteestä. Lisäksi henkilö- ja pakettiautojen ja moottoripyörien ensirekisteröinnin yhteydessä kerätään kertaluonteinen autovero. Valtio kerää lisäksi henkilö-, paketti- ja kuorma-autoilta ajoneuvoveroa, joka jakaantuu perusveroon ja käyttövoimaveroon. Käyttövoimaveroa peritään kaikilta muilta ajoneuvoilta, paitsi bensiinikäyttöisiltä ajoneuvoilta. 

Lisäksi tieliikenteeltä kerätään vakuutusmaksuveroja sekä erilaisia arvonlisäveroja, muun muassa uuden auton hankinnan sekä autojen huolto- ja korjaustoiminnan palveluista.

Valtion verotulot tieliikenteestä ovat kasvaneet 2010-luvulla yli 8 miljardiin euroon. 2018 summa oli yhteensä 8,4 miljardia.

Kaiken kaikkiaan autoilijoilta kerätyistä verovaroista noin viidesosa päätyy suoraan tieverkoston hyväksi, mutta mihin kuluvat loput kerätyt verovarat?

Noh, ihan vain esimerkiksi vuonna 2014 autolijat tukivat välillisesti YLEnkin toimintaa. Liikenne- ja viestintäministeriön alaisuuteen kuului nimittäin myös viestintäpolitiikan lohko, josta YLEn rahoitus nieli leijonanosan, 510,5 miljoonaa euroa. Yleisradioveron kerääminen aloitettiin vuonna 2013 korvaamaan tätä aiemmin käytössä ollutta tulonsiirtoa autoilijoilta YLE:lle.

Tänäkin päivänä suurin osa autoilijoiden maksamista veroista kuluu muualla kuin autoilevan liikenteen hyväksi. Kerätyillä varoilla ostellaan jäänmurtajia tai siirretään vaikkapa metron rakentamiseen sekä junien kauko- ja lähiliikenteen palvelujen ostamiseen.

On kuitenkin huomattava, että verovaroilla rakennetuilla ja ylläpidettävillä teillä liikkuu myös polkupyöräilijät. Tämä osa teiden käyttäjistä on toistaiseksi vapautettu kokonaan osallistumasta kuluihin. 

Hieman provosoidenkin kysyn tulisiko ruuhkamaksujen, polttoaineverotuksen,... lisäksi kerätä myös tieliikenteessä liikkuvilta pyöräilijöiltä vaikkapa nimellistä 10€/vuosi tienkäyttömaksua? 

Tienkäyttömaksu on tien tai alueen ajoneuvokäytöstä perittävä maksu. Tienkäyttömaksuja voi olla esimerkiksi ruuhkamaksu, ruuhkavero tai tullitie. Eräänlaisia tienkäyttömaksuja voivat olla myös esimerkiksi polttoainevero tai verotarra ja monissa ruuhkaisissa kaupungeissa juurikin nuo autoilevan liikenteen seassa ylimielisestikkin törttöilevät pyöräilijät ovat ihan samanlainen osa tien käyttäjistä, mutta ilman mitään velvollisuutta osallistua ylläpitoon tai rakentamiseen. Kuitenkin tällaisilla kaupunkialueilla on investoitu satoja miljoonia erillisiin pyöräteihin ja jopa suotu liikennejärjestelyin etuoikeuksia pyöräilijöille muuhun liikenteeseen nähden.

Joensuussa on ajettu jo toista vuotta Suomen ensimmäisellä virallisella pyöräkadulla. Uusi pyöräkatu on kolmen korttelin pituinen osuus Kauppakadulla Yläsatamakadun ja Rauhankadun välillä. Katuosuus on päällystetty punaisella asfaltilla ja reunoille on varattu tarvittavat väylät jalankulkijoille.

Pyöräkadulla saavat ajaa myös moottoriajoneuvot, mutta lähtökohtaisesti siellä liikutaan pyöräilijöiden ehdoilla. Autoilijoille tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ajonopeus on sovitettava pyöräilijöiden tahtiin. https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/joensuu-ehti-ensin-tassa-suomen-ensimmainen-pyorakatu/

Maailma muuttuu, mutta teitä tarvitaan vielä pitkään liikkumiseen. Muutoksen myötä tulee myös polttoaineista kerättävien verotulojen lasku olemaan valtiolle merkittävä ja jostakinhan nuo varat on kerättävä. Priorisoidaanko liikenteen tuloverotus oikeasti ja kokonaisuudessaan tieverkon ylläpitoon vai laitetaanko jatkossakin suurin osa jonnekkin kehitysapuun tai YLE:n ylläpitoon on arvovalinta. Arvovalinta on tietenkin myös kerätä varoja kaikilta käyttäjiltä. Myös pyöräilijöiltä, eikä tähän liity mitenkään ilmastonmuutos hörhöttely.

 Vuonna 2018 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ehdotti, että sähköajoneuvojen yleistymisestä johtuva polttoaineveron tuoton alenema paikataan tienkäyttömaksuilla ja kiinteistöveron korotuksella. Etla mainitsee että paikannusteknologian avulla tien käytön hintaa voitaisiin säännellä ruuhkan mukaan.  Melko kummallinen yhtälö tuon kiinteistöveron osalta minun mielestäni, mutta puheenvuorostahan löytyy aina fiksuimmat ajatukset, joten näppikset kuumaksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tienk%C3%A4ytt%C3%B6maksu

PS. Kiitos jos maltat jättää ideologiset kommentit jonnekkin toisiin blogeihin. 

]]>
32 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277339-polkupyorille-tienkayttomaksu#comments Liikenne Polkupyörät Tiestö Verotus Fri, 14 Jun 2019 17:25:39 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277339-polkupyorille-tienkayttomaksu
Vasemmiston kanta "köyhien kyykyttämiseen" muuttui yhdessä yössä http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276959-vasemmiston-kanta-koyhien-kyykyttamiseen-muuttui-yhdessa-yossa <p>Muistatteko, kun vasemmisto sätti kaksi viimeistä kautta hallitusta tupakkaveron nostamisesta? Asiasta puhuttiin erityisesti vuonna 2017, kun Vasemmistoliiton Eduskunnan tietopalvelulta tilaamassa tulonjakotilastossa osoitettiin alimpien tuloluokkien reaalitulojen laskevan, erityisesti alkoholi- ja tupakkaveron korotusten myötä.</p><p>Asiasta pidettiin meteliä vuosia ja mantra rajusti kasvaneista tuloeroista sekä köyhiä kyykyttävästä pahasta porvarihallituksesta kantoivat tähän päivään asti.</p><p>Nyt näyttää huoli köyhien kyykyttämisestä unohtuneen, koska pikavippihallitus on korottamassa tupakkaveroa 200 miljoonalla eurolla. Ei kuulu laulua epäinhimillisestä, köyhiä kyykyttävästä ja tuloeroja kasvattavasta oikeistohallituksesta.</p><p>Tämä on mun mielestä politiikassa aivan äärimmäisen vastenmielistä. Että kilpailevan puolueen politiikkaa vastustetaan ihan vain vastustamisen takia. Ja sitten kun roolit oppositiossa ja hallituksessa vaihtuvat, niin takki kääntyy välittömästi, eikä omaa tekemistä käsitellä enää samoin argumentein, joilla muita kritisoitiin vuosikaudet.</p><p>Tupakka kiistatta aiheuttaa tiettyjä ulkoishaittoja, joten sen verotus tiettyyn pisteeseen asti on perusteltua. Mutta verokilpailu on tosiasia myös tupakkatuotteissa. Jos askin hinta nousee 10 euron tuntumaan, tulee Virosta viinalastien mukana enenevissä määrin myös tupakkaa. Nuuskan suhteenhan me luovutimme jo verotulot Ruotsiin ja Viroon, haitat jäävät edelleen Suomeen. Tässäkin asiassa olisi syytä olla kohtuus ja järki mukana. #terestroika</p><p>Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:<br /><a href="https://www.facebook.com/SammallahtiTere/" target="_blank">FACEBOOK</a><br /><a href="http://www.youtube.com/TereSammallahti" target="_blank">YOUTUBE</a><br /><a href="https://twitter.com/TereSammallahti" target="_blank">TWITTER</a><br /><a href="https://www.instagram.com/terestroika/" target="_blank">INSTA (politiikka)</a><br /><a href="https://www.instagram.com/teresammallahti/" target="_blank">INSTA (vapaa-aika)</a></p><p><a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sdp--tupakkaveroon-ei-saa-koskea---iskee-pienituloisiin-/3156496#gs.g4656m" title="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sdp--tupakkaveroon-ei-saa-koskea---iskee-pienituloisiin-/3156496#gs.g4656m">https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sdp--tupakkaveroon-ei-saa-koskea---i...</a></p><p><a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3380217-aski-kahdeksan-euroa-tupakka-pimeille-markkinoille" title="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3380217-aski-kahdeksan-euroa-tupakka-pimeille-markkinoille">https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3380217-aski-kahdeksan-euroa-tupa...</a></p><p><a href="http://liandersson.fi/analyysi-fantastisuutta-hipoava-halllitusohjelma/" title="http://liandersson.fi/analyysi-fantastisuutta-hipoava-halllitusohjelma/">http://liandersson.fi/analyysi-fantastisuutta-hipoava-halllitusohjelma/</a></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/229235-eduskunnan-tietopalvelun-kuva-nain-sipilan-hallitus-kasvattaa-tuloeroja-pienituloisia" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/229235-eduskunnan-tietopalvelun-kuva-nain-sipilan-hallitus-kasvattaa-tuloeroja-pienituloisia">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/229235-eduskunnan-tietopalvelun-kuva-na...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Muistatteko, kun vasemmisto sätti kaksi viimeistä kautta hallitusta tupakkaveron nostamisesta? Asiasta puhuttiin erityisesti vuonna 2017, kun Vasemmistoliiton Eduskunnan tietopalvelulta tilaamassa tulonjakotilastossa osoitettiin alimpien tuloluokkien reaalitulojen laskevan, erityisesti alkoholi- ja tupakkaveron korotusten myötä.

Asiasta pidettiin meteliä vuosia ja mantra rajusti kasvaneista tuloeroista sekä köyhiä kyykyttävästä pahasta porvarihallituksesta kantoivat tähän päivään asti.

Nyt näyttää huoli köyhien kyykyttämisestä unohtuneen, koska pikavippihallitus on korottamassa tupakkaveroa 200 miljoonalla eurolla. Ei kuulu laulua epäinhimillisestä, köyhiä kyykyttävästä ja tuloeroja kasvattavasta oikeistohallituksesta.

Tämä on mun mielestä politiikassa aivan äärimmäisen vastenmielistä. Että kilpailevan puolueen politiikkaa vastustetaan ihan vain vastustamisen takia. Ja sitten kun roolit oppositiossa ja hallituksessa vaihtuvat, niin takki kääntyy välittömästi, eikä omaa tekemistä käsitellä enää samoin argumentein, joilla muita kritisoitiin vuosikaudet.

Tupakka kiistatta aiheuttaa tiettyjä ulkoishaittoja, joten sen verotus tiettyyn pisteeseen asti on perusteltua. Mutta verokilpailu on tosiasia myös tupakkatuotteissa. Jos askin hinta nousee 10 euron tuntumaan, tulee Virosta viinalastien mukana enenevissä määrin myös tupakkaa. Nuuskan suhteenhan me luovutimme jo verotulot Ruotsiin ja Viroon, haitat jäävät edelleen Suomeen. Tässäkin asiassa olisi syytä olla kohtuus ja järki mukana. #terestroika

Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:
FACEBOOK
YOUTUBE
TWITTER
INSTA (politiikka)
INSTA (vapaa-aika)

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sdp--tupakkaveroon-ei-saa-koskea---iskee-pienituloisiin-/3156496#gs.g4656m

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3380217-aski-kahdeksan-euroa-tupakka-pimeille-markkinoille

http://liandersson.fi/analyysi-fantastisuutta-hipoava-halllitusohjelma/

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/229235-eduskunnan-tietopalvelun-kuva-nain-sipilan-hallitus-kasvattaa-tuloeroja-pienituloisia

]]>
16 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276959-vasemmiston-kanta-koyhien-kyykyttamiseen-muuttui-yhdessa-yossa#comments hallitus Takinkääntö Tupakkavero Verokilpailu Verotus Tue, 04 Jun 2019 07:01:02 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276959-vasemmiston-kanta-koyhien-kyykyttamiseen-muuttui-yhdessa-yossa
Titanic-hallitus kääntää kurssin tahallaan kohti jäävuorta? http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276933-titanic-hallitus-kaantaa-kurssin-tahallaan-kohti-jaavuorta <p>Rinteen Titanic-hallituksen ohjelmaa ranskalaisin viivoin:</p><p>- Tuloeroja yritetään tasata.</p><p>- Suomessa maailman pienimmät tuloerot.</p><p>- Veroja halutaan korottaa.</p><p>- Suomessa lähes maailman korkein kokonaisveroaste.</p><p>- Uusia työpaikkoja halutaan 60 000 kpl lisää.</p><p>- Vasemmiston varjobudjettien työllisyysvaikutukset olivat negatiivisia.</p><p>- Hallitus pyytää työmarkkinajärjestöjä keksimään keinot työllisyysasteen nostamiseksi.</p><p>- Työmarkkinajärjestöt kabinettisopimuksineen ovat paljolti vastuussa Suomen korkeasta työttömyysasteesta.</p><p>- Hallituksen talouspolitiikan pohjana on 2 %:n talouskasvu.</p><p>- Talous kasvaa vain 1,2 %:n vauhtia ja on kaikkien ennusteiden mukaan hiipumassa.</p><p>- Velanoton lisäksi perustetaan 1 mrd euron elvytysrahasto &quot;poikkeuksellista suhdannetilannetta&quot; varten.</p><p>- &quot;Poikkeuksellinen suhdannetilanne&quot; tarkoittaa taantumaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Viime hallituskaudella:</p><p>- Tuloerot eivät kasvaneet.</p><p>- Reaalitulot nousivat kaikissa desiileissä.</p><p>- 150 000 suomalaista sai työpaikan.</p><p>- Velkaantuminen hidastui,</p><p>&nbsp;</p><p>Vasemmistopuolueet huusivat ennen vaaleja, että suunnan on muututtava. Ja toden totta, suunta on muuttumassa. Tällä kertaa kurssi näköjään käännetään tieten tahtoen kohti taivaanrannassa näkyvää maailmantalouden jäävuorta. #terestroika</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rinteen Titanic-hallituksen ohjelmaa ranskalaisin viivoin:

- Tuloeroja yritetään tasata.

- Suomessa maailman pienimmät tuloerot.

- Veroja halutaan korottaa.

- Suomessa lähes maailman korkein kokonaisveroaste.

- Uusia työpaikkoja halutaan 60 000 kpl lisää.

- Vasemmiston varjobudjettien työllisyysvaikutukset olivat negatiivisia.

- Hallitus pyytää työmarkkinajärjestöjä keksimään keinot työllisyysasteen nostamiseksi.

- Työmarkkinajärjestöt kabinettisopimuksineen ovat paljolti vastuussa Suomen korkeasta työttömyysasteesta.

- Hallituksen talouspolitiikan pohjana on 2 %:n talouskasvu.

- Talous kasvaa vain 1,2 %:n vauhtia ja on kaikkien ennusteiden mukaan hiipumassa.

- Velanoton lisäksi perustetaan 1 mrd euron elvytysrahasto "poikkeuksellista suhdannetilannetta" varten.

- "Poikkeuksellinen suhdannetilanne" tarkoittaa taantumaa.

 

Viime hallituskaudella:

- Tuloerot eivät kasvaneet.

- Reaalitulot nousivat kaikissa desiileissä.

- 150 000 suomalaista sai työpaikan.

- Velkaantuminen hidastui,

 

Vasemmistopuolueet huusivat ennen vaaleja, että suunnan on muututtava. Ja toden totta, suunta on muuttumassa. Tällä kertaa kurssi näköjään käännetään tieten tahtoen kohti taivaanrannassa näkyvää maailmantalouden jäävuorta. #terestroika

]]>
34 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276933-titanic-hallitus-kaantaa-kurssin-tahallaan-kohti-jaavuorta#comments hallitus kestävyysvaje Titanic Tuloerot Verotus Mon, 03 Jun 2019 15:22:15 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276933-titanic-hallitus-kaantaa-kurssin-tahallaan-kohti-jaavuorta
Tavoite 8: Syntyvyys laskuun http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276920-tavoite-8-syntyvyys-laskuun <p>Uusi hallitusohjelma on julkaistu. Ohjelmassa on ansiokkaasti aloitettu hallituksen arvoista, jotka on otsikoitu &rdquo;Lupauksemme kansalaisille politiikan uudistamisesta&rdquo;. Sen jälkeen päästään itse sisältöön, joka harmillista kyllä, onkin lähinnä oppositio-ohjelma. Ohjelmassa nimittäin keskitytään ensisijaisesti viime kauden päätösten kumoamiseen tai saavutusten mitätöintiin.</p><p>Keskiluokkaisen, omistusasunnossa ydinkeskustan ulkopuolella asuvan lapsiperheen työssä käyvän vanhemman silmään pistää yksi ilmiselvä tavoite, jota ei ilmeisesti tohdittu aukikirjoittaa ohjelmaan lukuun 2.1 Verotus muuttuvassa maailmassa. Tavoite näyttäisi olevan syntyvyyden saaminen laskuun.&nbsp;</p><p><strong>Kotitalousvähennystä</strong> ollaan leikkaamassa. Se on merkittävä huojennus, joka on kohdistunut nimenomaan keskituloisiin lapsiperheisiin siivouksen ja lastenhoidon merkeissä. Kasvava lapsiluku edellyttää myös usein kodin remontointia tai suuremman kodin hankintaa. Kotitalousvähennyksen pienentyessä etenkin lapsiperheet, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä, joutuvat entistäkin ahtaamalle. Siivousapua ei enää ole samassa määrin mahdollisuutta hankkia, eikä lastenhoitopalveluita säännöllisesti. Monelle viikottainen lastenhoitoapu on ollut elintärkeä henkireikä harrastaa tai pitää huolta parisuhteesta. Niistä ei jatkossa keskituloisilla ole enää varaa nauttia.</p><p><strong>Omistusasunnon korkovähennyksestä luovutaan</strong>. Tämä etuisuus on kohdistunut nimenomaan lapsiperheisiin, joilla on suurin tarve hankkia isompi asunto lapsiluvun kasvaessa. Lainoja ei ole ehditty vielä maksaa pois. Tämän muutoksen vaikutukset voivat eskaloitua katastrofaalisella tavalla, kun korot nousevat.</p><p><strong>Henkilöverotus nousee.</strong> Kaikki tässä hallitusohjelmassa luvatut muutokset toisen asteen pakollisuuteen, ilmaisuuteen tai henkilöstömitoituksiin vaikuttavat merkittävällä tavalla kuntatalouteen. Kun nämä muutokset pannaan käytäntöön, arvioini mukaan kuntien on korotettava kuntaveroja jopa kaksi tai kolme prosenttiyksikköä. Se rokottaa keskituloisia lapsiperheitä kaikkein kipeimmin, kun palkasta lähtee yli sata euroa enemmän kuukaudessa.&nbsp;</p><p><strong>Polttoaineveroja korotetaan.</strong> Lapsiperheistä yhä suuri enemmistö asuu kaupunkien ydinkeskustojen ulkopuolella, toisin kuin nuoret tai seniorit. Yleensä se tarkoittaa, että nimenomaan lapsiperheissä on kaksi autoa ja sillä sukkuloidaan töihin sekä kuskataan lapsia harrastuksiin. Sinänsä perusteltu kulutukseen perustuva haittavero autojen polttoainepäästöille on perusteltu, mutta muistanko oikein: vaalitenteissä tätä kannatti ainoastaan vihreiden puheenjohtaja Haavisto. Taas käydään lapsiperheiden kukkarolla.&nbsp;</p><p><strong>Perhevapaauudistus jää torsoksi.</strong> Perhevapaauudistusta on hallitusohjelmassa lupailtu, mutta kovin ympäripyörein sanakääntein. Kotihoidontukea jatketaan edelleen nykymittaisena. Sillä ehkäistään kaikkein tehokkaimmin äitien työhönpaluuta ja sen kautta urakehitystä. Vanhempainvapaiden osalta isille varattua vapaata pidennetään, mutta epäselvistä muotoiluista päätellen ei edelleenkään korvamerkitä toiselle vanhemmalle niin kuin esillä olleissa 5+5+5 tai 6+6+6 malleissa on esitetty. Tämä johtaa siihen, että kulttuuri ei tule juurikaan muuttumaan, vaan isyysvapaiden käyttö jäänee 10-15 prosenttiin. Yrityskulttuurista riippuen ei korvamerkityn vanhempainvapaan käyttöä oman halun pohjalta on paljon hankalampi perustella kuin ns. laissa määrättyä vanhempainvapaata.</p><p>Hassua huomata, että puolueet, jotka ovat kaikkein vahvimmin puhuneet tasa-arvon, syntyvyyden parantamisen ja lapsiperheköyhyyden ehkäisemisen puolesta vain alle kaksi kuukautta sitten, tekevät näin järisyttävän suunnanmuutoksen. Jatkossa lapsiin lienee varaa vain vauraimmalla viidellä prosentilla suomalaisista.</p><p>Näillä toimilla syntyvyys saadaan vielä tukevampaan laskuun ja lapsiperheet entistä tiukemmalle niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Toisaalta, maapallon väkiluku kasvaa niin hurjaa vauhtia, että ehkä väestönkasvun osalta vastuunkanto on päätetty aloittaa Suomesta?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uusi hallitusohjelma on julkaistu. Ohjelmassa on ansiokkaasti aloitettu hallituksen arvoista, jotka on otsikoitu ”Lupauksemme kansalaisille politiikan uudistamisesta”. Sen jälkeen päästään itse sisältöön, joka harmillista kyllä, onkin lähinnä oppositio-ohjelma. Ohjelmassa nimittäin keskitytään ensisijaisesti viime kauden päätösten kumoamiseen tai saavutusten mitätöintiin.

Keskiluokkaisen, omistusasunnossa ydinkeskustan ulkopuolella asuvan lapsiperheen työssä käyvän vanhemman silmään pistää yksi ilmiselvä tavoite, jota ei ilmeisesti tohdittu aukikirjoittaa ohjelmaan lukuun 2.1 Verotus muuttuvassa maailmassa. Tavoite näyttäisi olevan syntyvyyden saaminen laskuun. 

Kotitalousvähennystä ollaan leikkaamassa. Se on merkittävä huojennus, joka on kohdistunut nimenomaan keskituloisiin lapsiperheisiin siivouksen ja lastenhoidon merkeissä. Kasvava lapsiluku edellyttää myös usein kodin remontointia tai suuremman kodin hankintaa. Kotitalousvähennyksen pienentyessä etenkin lapsiperheet, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä, joutuvat entistäkin ahtaamalle. Siivousapua ei enää ole samassa määrin mahdollisuutta hankkia, eikä lastenhoitopalveluita säännöllisesti. Monelle viikottainen lastenhoitoapu on ollut elintärkeä henkireikä harrastaa tai pitää huolta parisuhteesta. Niistä ei jatkossa keskituloisilla ole enää varaa nauttia.

Omistusasunnon korkovähennyksestä luovutaan. Tämä etuisuus on kohdistunut nimenomaan lapsiperheisiin, joilla on suurin tarve hankkia isompi asunto lapsiluvun kasvaessa. Lainoja ei ole ehditty vielä maksaa pois. Tämän muutoksen vaikutukset voivat eskaloitua katastrofaalisella tavalla, kun korot nousevat.

Henkilöverotus nousee. Kaikki tässä hallitusohjelmassa luvatut muutokset toisen asteen pakollisuuteen, ilmaisuuteen tai henkilöstömitoituksiin vaikuttavat merkittävällä tavalla kuntatalouteen. Kun nämä muutokset pannaan käytäntöön, arvioini mukaan kuntien on korotettava kuntaveroja jopa kaksi tai kolme prosenttiyksikköä. Se rokottaa keskituloisia lapsiperheitä kaikkein kipeimmin, kun palkasta lähtee yli sata euroa enemmän kuukaudessa. 

Polttoaineveroja korotetaan. Lapsiperheistä yhä suuri enemmistö asuu kaupunkien ydinkeskustojen ulkopuolella, toisin kuin nuoret tai seniorit. Yleensä se tarkoittaa, että nimenomaan lapsiperheissä on kaksi autoa ja sillä sukkuloidaan töihin sekä kuskataan lapsia harrastuksiin. Sinänsä perusteltu kulutukseen perustuva haittavero autojen polttoainepäästöille on perusteltu, mutta muistanko oikein: vaalitenteissä tätä kannatti ainoastaan vihreiden puheenjohtaja Haavisto. Taas käydään lapsiperheiden kukkarolla. 

Perhevapaauudistus jää torsoksi. Perhevapaauudistusta on hallitusohjelmassa lupailtu, mutta kovin ympäripyörein sanakääntein. Kotihoidontukea jatketaan edelleen nykymittaisena. Sillä ehkäistään kaikkein tehokkaimmin äitien työhönpaluuta ja sen kautta urakehitystä. Vanhempainvapaiden osalta isille varattua vapaata pidennetään, mutta epäselvistä muotoiluista päätellen ei edelleenkään korvamerkitä toiselle vanhemmalle niin kuin esillä olleissa 5+5+5 tai 6+6+6 malleissa on esitetty. Tämä johtaa siihen, että kulttuuri ei tule juurikaan muuttumaan, vaan isyysvapaiden käyttö jäänee 10-15 prosenttiin. Yrityskulttuurista riippuen ei korvamerkityn vanhempainvapaan käyttöä oman halun pohjalta on paljon hankalampi perustella kuin ns. laissa määrättyä vanhempainvapaata.

Hassua huomata, että puolueet, jotka ovat kaikkein vahvimmin puhuneet tasa-arvon, syntyvyyden parantamisen ja lapsiperheköyhyyden ehkäisemisen puolesta vain alle kaksi kuukautta sitten, tekevät näin järisyttävän suunnanmuutoksen. Jatkossa lapsiin lienee varaa vain vauraimmalla viidellä prosentilla suomalaisista.

Näillä toimilla syntyvyys saadaan vielä tukevampaan laskuun ja lapsiperheet entistä tiukemmalle niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Toisaalta, maapallon väkiluku kasvaa niin hurjaa vauhtia, että ehkä väestönkasvun osalta vastuunkanto on päätetty aloittaa Suomesta?

]]>
6 http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276920-tavoite-8-syntyvyys-laskuun#comments Antti Rinteen hallitus Hallitusohjelma 2019 Lapsiperhe Verotus Mon, 03 Jun 2019 12:20:21 +0000 Sanna Vauranoja http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276920-tavoite-8-syntyvyys-laskuun
Ahneus vs demokratia http://anoturtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276864-ahneus-vs-demokratia <p>Heti eduskuntavaalien jälkeen vaalituloksesta syntyi pieni positiivinen tunne, jospa se demokratia sittenkin vielä toimisi. <a href="http://anoturtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273226-jarjestaytynyt-ahneus">Kirjoitin ennen vaaleja jonkin verran ahneudesta, joka riivaa yhteiskuntaamme. Mainitsin, että mikään ei muutu, jos älytöntä ahneutta ei saada kuriin.</a> No, nyt parhaillaan kun hallitusneuvottelut ovat siunausta vailla, näemme miten tuo älytön ahneus vaikutti demokratiankin toteutumiseen hallituksen rakentamisessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaisten kannatus vaalissa oli ok, mutta se ei ihan nostanut puoluetta kärkipaikalle. Mitä olen kansalaisia jututtanut, heidän mielestä demokratia on sitä, että eniten ääniä saaneet puolueet muodostavat yhdessä enemmistöhallituksen hiomalla kantojaan sen verran, että syntyy kompromisseja. Näin päästään päättämään kansalaisten asioista enemmistön näkökulmasta ja vähemmän ääniä saaneet puolueet antavat oman mausteensa päätöksentekoon opposition kautta.</p><p>&nbsp;</p><p>Antti Rinne lähti hallitustunnustelijana rakentamaan Suomeen hallitusta, johon hän ei halunnut toiseksi isointa puoluetta, eli perussuomalaisia jarruttamaan edellä mainitsemaani järjestäytynyttä ahneutta. Maahamme on rakentunut vuosien saatossa julkisella ja yksityisellä puolella juhliva ahne koneisto, joka kuppaa valtavia määriä verorahojamme. Tuon koneiston korville Antti Rinteen hallituksen tulevat veronkorotukset ovat hyvää musiikkia, sillä koneisto tarvitsee elääkseen ja kasvaakseen rahojamme.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustapuolue olisi pystynyt estämään Antti Rinteen vihervasemmistohallituksen syntymisen jäämällä pois hallituksesta, koska Kokoomusta on vaikea sovitella Vasemmistoliiton kanssa samaan hallitukseen. Keskustassa häärää edelleen Juha, jonka liiketoimet tunnetusti perustuvat julkisten varojen kuppaamiseen, eli Juhalaisilla on helppo olla hallituksessa joka ensisijaisesti edustaa edellä mainittua ahnetta koneistoa. Eikä maaseudun väen rokottaminen esimerkiksi polttoaineverotuksen kautta tunnu Keskustassa pitkään toimineille Kaikkosille ja Koikkosille enää missään. Pääasia, että ura huipentuu ministerin pallille. Sitäpaitsi eihän gallupien mukaan keskustalaisia ole enää kuin ripaus jäljellä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Heti eduskuntavaalien jälkeen vaalituloksesta syntyi pieni positiivinen tunne, jospa se demokratia sittenkin vielä toimisi. Kirjoitin ennen vaaleja jonkin verran ahneudesta, joka riivaa yhteiskuntaamme. Mainitsin, että mikään ei muutu, jos älytöntä ahneutta ei saada kuriin. No, nyt parhaillaan kun hallitusneuvottelut ovat siunausta vailla, näemme miten tuo älytön ahneus vaikutti demokratiankin toteutumiseen hallituksen rakentamisessa.

 

Perussuomalaisten kannatus vaalissa oli ok, mutta se ei ihan nostanut puoluetta kärkipaikalle. Mitä olen kansalaisia jututtanut, heidän mielestä demokratia on sitä, että eniten ääniä saaneet puolueet muodostavat yhdessä enemmistöhallituksen hiomalla kantojaan sen verran, että syntyy kompromisseja. Näin päästään päättämään kansalaisten asioista enemmistön näkökulmasta ja vähemmän ääniä saaneet puolueet antavat oman mausteensa päätöksentekoon opposition kautta.

 

Antti Rinne lähti hallitustunnustelijana rakentamaan Suomeen hallitusta, johon hän ei halunnut toiseksi isointa puoluetta, eli perussuomalaisia jarruttamaan edellä mainitsemaani järjestäytynyttä ahneutta. Maahamme on rakentunut vuosien saatossa julkisella ja yksityisellä puolella juhliva ahne koneisto, joka kuppaa valtavia määriä verorahojamme. Tuon koneiston korville Antti Rinteen hallituksen tulevat veronkorotukset ovat hyvää musiikkia, sillä koneisto tarvitsee elääkseen ja kasvaakseen rahojamme.

 

Keskustapuolue olisi pystynyt estämään Antti Rinteen vihervasemmistohallituksen syntymisen jäämällä pois hallituksesta, koska Kokoomusta on vaikea sovitella Vasemmistoliiton kanssa samaan hallitukseen. Keskustassa häärää edelleen Juha, jonka liiketoimet tunnetusti perustuvat julkisten varojen kuppaamiseen, eli Juhalaisilla on helppo olla hallituksessa joka ensisijaisesti edustaa edellä mainittua ahnetta koneistoa. Eikä maaseudun väen rokottaminen esimerkiksi polttoaineverotuksen kautta tunnu Keskustassa pitkään toimineille Kaikkosille ja Koikkosille enää missään. Pääasia, että ura huipentuu ministerin pallille. Sitäpaitsi eihän gallupien mukaan keskustalaisia ole enää kuin ripaus jäljellä.

]]>
3 http://anoturtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276864-ahneus-vs-demokratia#comments Ahneus Antti Rinteen hallitus Demoktaria Julkinen raha Verotus Sun, 02 Jun 2019 12:36:15 +0000 Ano Turtiainen http://anoturtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276864-ahneus-vs-demokratia
Vallan rakkikoira herää http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276857-vallan-rakkikoira-heraa <p>&nbsp;</p><p>On surkuhupaisaa seurata, miten vallan vahtikoira on pöpperöisenä heräillyt pitkästä unestaan &ndash; räksyttäväksi rakiksi muuntuneena. Kun oikeistolaisimmat puolueet ovat nyt jäämässä oppositioon, on suomalainen valtamedia valpastunut ja toteaa nyt lähes yhdestä suusta, että ei tästä mitään tule.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tehtiinkö näin silloin kun Sipilän hallitusta muodostettiin? Ei tehty, vaan päinvastoin media suki myötäkarvaan kuten pääosin koko hallitustaipaleen ajan, mistä voi tehdä vain yhden johtopäätöksen siitä, minkä tahon hallussa valta suomalaisen median enemmistössä on.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Valtaosa mediasta rahoitetaan mainoksilla ja vähemmässä määrin tilaus- ja irtonumeromaksuilla. Koska sen lauluja laulat, kenen leipää syöt, ja mainostajan intressissä ei ole toimia Suomen kansan parhaaksi vaan ohjaila&nbsp;rahaa kansalta &quot;parempiin&quot; taskuihin, kaupallinen media ei mitenkään voi edustaa koko Suomen kansaa, mutta osaa siitä se sitten terhakkaasti edustaakin. Samalla pidetään yllä illuusiota siitä, että mainonnan rahat putoavat taivaasta ja nämä mahdollistavat ilmaiset tv-kanavat, puoli-ilmaisen median ja vaikkapa urheiluseurojen sponsoroinnin.</p><p>&nbsp;</p><p>Eivät ne taivaasta putoa, vaan me maksamme ne kiltisti &ndash; paljon kiltimmin kuin (muut) verot. Mainontaan käytetään Suomessa kahden miljardin euron luokkaa vuosittain, mikä merkitsee keskimäärin kahden prosentin korotusta hintoihin. Sen maksamme kaupassa käydessämme, ja mitä saamme vastineeksi: enimmäkseen korvat ja silmät ja aivot täyttävää saastetta, jonka olemme itse kustantaneet&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lienee turha kertoa, minkä poliittisen tahon ideologian mukaista tuo mainosverotus on. Huolestuttavaa on se, että tuo sama taho kaappasi 2010 koko kansan omistaman Yleisradion uskottelemalla, että kyse ei muka olisi enää poliittisista nimityksistä talon johtoon, vaan &rdquo;ammattijohtajuudesta&rdquo;. Näin Ylekin saatiin saman poliittisen tahon taakse, mikä näkyy ennen kaikkea talon näyteikkunassa, uutis- ja ajankohtaisohjelmissa &ndash; ja vaikkapa Herra Yleksi nostetun Matti Apusen vakituisessa &rdquo;asiantuntijuudessa&rdquo; Ylen poliittisissa ohjelmissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Näin on taattu se manipulaatio ja yksipuolinen poliittinen&nbsp;vaikutus kansalaisiin, minkä median toimijat tietenkin raivokkaasti kiistävät. Niin raivokkaasti että siihen ei usko kukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Vallan vahtikoiruus on lehdistön velvollisuus, mutta jotta journalismiin voisi luottaa ja median voisi ottaa vakavissaan, sen tulisi perustellen arvostella vallankäyttäjiä, edustivat nämä mitä tahoa tahansa &ndash; myös poliittista oikeistoa. Sitä paitsi, tämä varsinkin timohaapaloille ja hengenheimolaiskansalle tiedoksi: räksyttäminen ei ole vallan vahtikoiruutta, vaan pelkkää räksytystä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

On surkuhupaisaa seurata, miten vallan vahtikoira on pöpperöisenä heräillyt pitkästä unestaan – räksyttäväksi rakiksi muuntuneena. Kun oikeistolaisimmat puolueet ovat nyt jäämässä oppositioon, on suomalainen valtamedia valpastunut ja toteaa nyt lähes yhdestä suusta, että ei tästä mitään tule. 

 

Tehtiinkö näin silloin kun Sipilän hallitusta muodostettiin? Ei tehty, vaan päinvastoin media suki myötäkarvaan kuten pääosin koko hallitustaipaleen ajan, mistä voi tehdä vain yhden johtopäätöksen siitä, minkä tahon hallussa valta suomalaisen median enemmistössä on. 

 

Valtaosa mediasta rahoitetaan mainoksilla ja vähemmässä määrin tilaus- ja irtonumeromaksuilla. Koska sen lauluja laulat, kenen leipää syöt, ja mainostajan intressissä ei ole toimia Suomen kansan parhaaksi vaan ohjaila rahaa kansalta "parempiin" taskuihin, kaupallinen media ei mitenkään voi edustaa koko Suomen kansaa, mutta osaa siitä se sitten terhakkaasti edustaakin. Samalla pidetään yllä illuusiota siitä, että mainonnan rahat putoavat taivaasta ja nämä mahdollistavat ilmaiset tv-kanavat, puoli-ilmaisen median ja vaikkapa urheiluseurojen sponsoroinnin.

 

Eivät ne taivaasta putoa, vaan me maksamme ne kiltisti – paljon kiltimmin kuin (muut) verot. Mainontaan käytetään Suomessa kahden miljardin euron luokkaa vuosittain, mikä merkitsee keskimäärin kahden prosentin korotusta hintoihin. Sen maksamme kaupassa käydessämme, ja mitä saamme vastineeksi: enimmäkseen korvat ja silmät ja aivot täyttävää saastetta, jonka olemme itse kustantaneet 

 

Lienee turha kertoa, minkä poliittisen tahon ideologian mukaista tuo mainosverotus on. Huolestuttavaa on se, että tuo sama taho kaappasi 2010 koko kansan omistaman Yleisradion uskottelemalla, että kyse ei muka olisi enää poliittisista nimityksistä talon johtoon, vaan ”ammattijohtajuudesta”. Näin Ylekin saatiin saman poliittisen tahon taakse, mikä näkyy ennen kaikkea talon näyteikkunassa, uutis- ja ajankohtaisohjelmissa – ja vaikkapa Herra Yleksi nostetun Matti Apusen vakituisessa ”asiantuntijuudessa” Ylen poliittisissa ohjelmissa.

 

Näin on taattu se manipulaatio ja yksipuolinen poliittinen vaikutus kansalaisiin, minkä median toimijat tietenkin raivokkaasti kiistävät. Niin raivokkaasti että siihen ei usko kukaan.

 

Vallan vahtikoiruus on lehdistön velvollisuus, mutta jotta journalismiin voisi luottaa ja median voisi ottaa vakavissaan, sen tulisi perustellen arvostella vallankäyttäjiä, edustivat nämä mitä tahoa tahansa – myös poliittista oikeistoa. Sitä paitsi, tämä varsinkin timohaapaloille ja hengenheimolaiskansalle tiedoksi: räksyttäminen ei ole vallan vahtikoiruutta, vaan pelkkää räksytystä.

 

 

 

 

]]>
16 http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276857-vallan-rakkikoira-heraa#comments hallitus Mainonta Mediakritiikki Verotus Yleisradio Sun, 02 Jun 2019 09:27:35 +0000 Janne Kuusi http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276857-vallan-rakkikoira-heraa
Meillä on siis tietoa, mutta vaikka meillä on tietoa... http://mikkomarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276492-meilla-on-siis-tietoa-mutta-vaikka-meilla-on-tietoa <p>Tapahtui hallitsevana vuonna.</p> <p>Baabelin torni on vanha tarina rakennusohjelmasta, jonka tarkoitus oli valmistaa reitti kohti taivaita, mutta joka epäonnistui, kun &rdquo;<em>hallitseva</em>&rdquo; sekoitti heidän kielensä. Tarina on todennäköisesti kuvaelma sisäisistä ristiriidoista, jotka varjosti muinaista kansanliittoumaa. Vaikka äidinkieli olisi sama, on silti vaikeuksia yhteen sovittaa niin eriäviä mielipiteitä.</p> <p>Ja jokainen tarinan tunteva tietää, että rakennustyö jäi todella kesken, kun rakentajat eivät ymmärtäneet enää toisiaan.</p> <p>Siinä tiedonpiirissä, missä elämme nykyään, voidaan osoittaa selkeästi hallintojen ja hallintorakenteiden rakenteellinen mädättyneisyys, jossa yritysmaailman sekä&rdquo; <em>hyvisverkostojen</em>&rdquo; välillä on kohtalonyhteys - joista esimerkkinä edellisen hallituksen muutamien kokoomusjäsenten loikat edustuksellisista tehtävistä terveydenhoitoalan korkeapalkkaisiin johtotehtäviin.</p> <p>Ja kun kansa kootaan yhteen juhlimaan uutta liittoumaa, silti suurimman palan kakkua syö &rdquo;hallitseva&rdquo;, kun kansa katsoo vierestä kakun murusia. &rdquo;<em>Luontainen perintö</em>&rdquo; seuraa hallitsevien sukua, jossa uskotaan vakaasti liittoumien tuottavan myös &rdquo;<em>suurempaa hyvää</em>&rdquo;, vaikka vain hallitsevien ryhmä voi hyvin.</p> <p>Yllättävää on huomata, kuinka hallinnollisissa tehtävissä olevat eivät silti ilmeisesti ole ymmärtäneen maailmanlaajuisen verkon yhteyttä kasvavaan tyytymättömyyteen, sillä <strong>vaikka meillä on tietoa, meillä ei silti ole valtaa. </strong></p> <p><strong>On yhdentekevää puhua Euroopan unionia vastaan tai sen puolesta</strong>, kun se oleellisin ongelma on silti sama. Kansallinen tai kansainvälinen liittouma &ndash; ihan sama, sillä se <strong>oleellisin asia on edelleen nepotismi ja <em>&quot;luontainen perinnönjako hyviksille.&quot;</em></strong></p> <p>Oma lisänsä tässä katteettomien lupausten kohtalonyhteydessä on suunnaton veronkierto, joka takuulla vaikuttaa maailman yhteenlaskettuun kokonaiskansantuottoon, josta tulenkin edelleen pohtineeksi &ndash; <strong>Miksi kerätään edelleen veroja, kun verojen välttely on kuitenkin niin suurta hupia ihan maailmantasolla? </strong></p> <p>Sijoituksien toivossa ilmeisesti löysän rahan aikaa muun muuassa Euroopan keskuspankissa jatketaan ja runkoverkon rakenteisiin pumpataan lisää lupauksien vettä niin, että kohta on todella isoja reikiä päällystetyissä valtateissä.</p> <p><a href="http://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maailman-yhteenlaskettu-velka-nousi-uuteen-ennatykseen-se-on-nyt-184-000-000-000-000-dollaria/7206462">Paljonko on maailmanvelkaa? </a>Onko katteet kohdillaan? Koska romahtaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tapahtui hallitsevana vuonna.

Baabelin torni on vanha tarina rakennusohjelmasta, jonka tarkoitus oli valmistaa reitti kohti taivaita, mutta joka epäonnistui, kun ”hallitseva” sekoitti heidän kielensä. Tarina on todennäköisesti kuvaelma sisäisistä ristiriidoista, jotka varjosti muinaista kansanliittoumaa. Vaikka äidinkieli olisi sama, on silti vaikeuksia yhteen sovittaa niin eriäviä mielipiteitä.

Ja jokainen tarinan tunteva tietää, että rakennustyö jäi todella kesken, kun rakentajat eivät ymmärtäneet enää toisiaan.

Siinä tiedonpiirissä, missä elämme nykyään, voidaan osoittaa selkeästi hallintojen ja hallintorakenteiden rakenteellinen mädättyneisyys, jossa yritysmaailman sekä” hyvisverkostojen” välillä on kohtalonyhteys - joista esimerkkinä edellisen hallituksen muutamien kokoomusjäsenten loikat edustuksellisista tehtävistä terveydenhoitoalan korkeapalkkaisiin johtotehtäviin.

Ja kun kansa kootaan yhteen juhlimaan uutta liittoumaa, silti suurimman palan kakkua syö ”hallitseva”, kun kansa katsoo vierestä kakun murusia. ”Luontainen perintö” seuraa hallitsevien sukua, jossa uskotaan vakaasti liittoumien tuottavan myös ”suurempaa hyvää”, vaikka vain hallitsevien ryhmä voi hyvin.

Yllättävää on huomata, kuinka hallinnollisissa tehtävissä olevat eivät silti ilmeisesti ole ymmärtäneen maailmanlaajuisen verkon yhteyttä kasvavaan tyytymättömyyteen, sillä vaikka meillä on tietoa, meillä ei silti ole valtaa.

On yhdentekevää puhua Euroopan unionia vastaan tai sen puolesta, kun se oleellisin ongelma on silti sama. Kansallinen tai kansainvälinen liittouma – ihan sama, sillä se oleellisin asia on edelleen nepotismi ja "luontainen perinnönjako hyviksille."

Oma lisänsä tässä katteettomien lupausten kohtalonyhteydessä on suunnaton veronkierto, joka takuulla vaikuttaa maailman yhteenlaskettuun kokonaiskansantuottoon, josta tulenkin edelleen pohtineeksi – Miksi kerätään edelleen veroja, kun verojen välttely on kuitenkin niin suurta hupia ihan maailmantasolla?

Sijoituksien toivossa ilmeisesti löysän rahan aikaa muun muuassa Euroopan keskuspankissa jatketaan ja runkoverkon rakenteisiin pumpataan lisää lupauksien vettä niin, että kohta on todella isoja reikiä päällystetyissä valtateissä.

Paljonko on maailmanvelkaa? Onko katteet kohdillaan? Koska romahtaa?

]]>
1 http://mikkomarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276492-meilla-on-siis-tietoa-mutta-vaikka-meilla-on-tietoa#comments Kansanvalta Tietoverkko Valehtelu ja veronkierto Verotus Yksilön vapaus Sat, 25 May 2019 06:10:38 +0000 Mikko Marttila http://mikkomarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276492-meilla-on-siis-tietoa-mutta-vaikka-meilla-on-tietoa
Kaikki heikennykset yrittäjyyteen tulee vain Keskustan hyväksymänä http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276440-kaikki-heikennykset-yrittajyyteen-tulee-vain-keskustan-hyvaksymana <p>Keskustan neuvotteluasema Säätytalolla vahvistuu päivä päivältä. Tämän tietää myös SDP:n Antti Rinne ja erityisen hyvin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Sipilä onkin hyvällä tavalla antanut varoituksen merkkejä demareiden suuntaan ja pehmittänyt näin Rinnettä hyväksymään paljon muutakin kuin vain jo tunnusteluvaiheessa alkuaan sovitun ja luvatun 18 maakunnan hallintomallin ja uuden maakuntaveron.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunkipuolue Vihreät tulevatkin Säätytalolta ulos vielä maakuntahallinto kaulassaan ja on siinä demareillakin selittämistä äänestäjilleen, kun neljä vuotta parjattu maakuntahallinto onkin nyt se autuaaksi tekevä uudistus Suomessa lisättynä ehkä vain pääkaupungin erityisasemalla ja lisäverolla. Ja keskusta saa maakunnista vielä, kuin märkänä rättinä pelkkien sote-alueiden nimiin vannoneiden demareiden tuella, monialaiset maakuntahallinnon (maku) läänitykset. Keskusta pelasi tässä ässät hihastaan heti tunnusteluvaiheessa ja Rinne luuli, että se riittää, mutta mitä vielä.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustan neuvotteluasema on niin vahva, että halutessaan he pystyvät Juha Sipilän ja Antti Kaikkosen johdolla estämään itseasiassa kaikki heikennykset yrittäjävähennykseen ja myös kaikki veronkiristykset yrittäjille ja yrityksille. Myös palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kiristykset keskusta pystyy halutessaan estämään. Tämän myös Keskusta tietää ja myös sen, että tämän mahdollisuuden takia kaikkia mm. yrittäjiä kohtaavat heikennykset ovatpa ne sitten veronkiristyksiä, yrittäjävähennyksen muutoksia tai muita heikennyksiä menevät yksi yhteen keskustan piikkiin. Halutessaan, kun keskusta pystyy ne kaikki estämään nyt Säätytalolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustan kannattaakin pitää tiukasti kiinni kaikista kymmenestä kynnyskysymyksestään, sillä demareiden on pakko taipua niihin. Demareilla ei nimittäin ole muuta mahdollisuutta kuin Keskustan tukipuolueeksi ostamalla saada hallitusta kasaan, missä mukana olisi vihervasemmisto mukaan lukien vasemmistoliitto.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustan kenttä ja piirijohtajat, jotka lopulta päättävät kelpaako Sipilän ja Kaikkosen neuvottelema hallitusohjelma keskustalle hallitukseen lähtemiseksi viestittivätkin jo, että piiruakaan ei kymmenestä kynnyskysymyksestä saa, voi, eikä pidä antaa hallitusneuvotteluissa periksi. Keskustan piirijohtajat nostivat vielä erityisesti Sipilän hallituksen hyvän taloudenpidon esille todeten, että talouskysymykset ovat sellaiset, joissa pitää näkyä myös alkavalla vaalikaudella, että keskusta pystyy jatkamaan vastuullista taloudenpitoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös maatalouteen keskustan on helppo nyt vaatia lisää rahaa. Keskusta saa kotimaiselle maataloudelle ja ruuantuotannolle hallitusneuvotteluista juuri sen mitä haluavat. Demareiden on tähänkin taivuttava ja nyt näemme, mikä on keskustan aito tahto ja halu. Keskustan kentän viesti olikin tömäkkä: &rdquo;Maatalouden ja koko Suomen alueellisen kehittämisen tarve on ihan selvä. Siitä ei voida tinkiä.&rdquo; Demarit antavat periksi, jos vain keskusta aidosti haluaa maaseutua ja ruuantuotantoa nyt puolustaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Juha Sipilä alleviivasikin neuvotteluiden aikana keskustan eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen, että &rdquo;kaikenlaisia tietoja ja huhuja on liikkeellä, mutta yhdestäkään kynnyskysymyksestä keskusta ei voi perääntyä.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Keskusta saakin näin vedätettyä Rinteeltä vielä paljon ja nyt vielä lisää. Vasemmistoliitto on hipihiljaa ja hyväksyy kaiken sillä heidän mustan Audin takapenkki on yksin keskustan varassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Metsähakkuiden lisääminen ja Kemin suuret sellutehdasinvestoinnit ovat Vihreille tiukka paikka, mutta nekin keskusta saa halutessaan hallitusohjelmaan ja totta kai blokkaa kuin mansikkana kakusta Demareiden ja SAK:n veroesityksestä pois pelto- ja metsämaan verotuksen. Rinne luuli sen täkyn riittävän keskustalle, mutta ei tietenkään riitä sillä se oli niin kovin läpinäkyvää SAK-Demareiden vero-ohjelmassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskusta on nyt siis paljon vartijana. Hyviä linjauksia ja onnistumisia tulemme kyllä kiittelemään, mutta periksi antamisesta vihervasemmistolle, ette tule helpolla selviämään.</p><p>&nbsp;</p><p>Tsemppiä keskusta Säätytalolle!</p><p>&nbsp;</p><p>Timo Heinonen</p><p>Kansanedustaja (kok.)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan neuvotteluasema Säätytalolla vahvistuu päivä päivältä. Tämän tietää myös SDP:n Antti Rinne ja erityisen hyvin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Sipilä onkin hyvällä tavalla antanut varoituksen merkkejä demareiden suuntaan ja pehmittänyt näin Rinnettä hyväksymään paljon muutakin kuin vain jo tunnusteluvaiheessa alkuaan sovitun ja luvatun 18 maakunnan hallintomallin ja uuden maakuntaveron.

 

Kaupunkipuolue Vihreät tulevatkin Säätytalolta ulos vielä maakuntahallinto kaulassaan ja on siinä demareillakin selittämistä äänestäjilleen, kun neljä vuotta parjattu maakuntahallinto onkin nyt se autuaaksi tekevä uudistus Suomessa lisättynä ehkä vain pääkaupungin erityisasemalla ja lisäverolla. Ja keskusta saa maakunnista vielä, kuin märkänä rättinä pelkkien sote-alueiden nimiin vannoneiden demareiden tuella, monialaiset maakuntahallinnon (maku) läänitykset. Keskusta pelasi tässä ässät hihastaan heti tunnusteluvaiheessa ja Rinne luuli, että se riittää, mutta mitä vielä.

 

Keskustan neuvotteluasema on niin vahva, että halutessaan he pystyvät Juha Sipilän ja Antti Kaikkosen johdolla estämään itseasiassa kaikki heikennykset yrittäjävähennykseen ja myös kaikki veronkiristykset yrittäjille ja yrityksille. Myös palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kiristykset keskusta pystyy halutessaan estämään. Tämän myös Keskusta tietää ja myös sen, että tämän mahdollisuuden takia kaikkia mm. yrittäjiä kohtaavat heikennykset ovatpa ne sitten veronkiristyksiä, yrittäjävähennyksen muutoksia tai muita heikennyksiä menevät yksi yhteen keskustan piikkiin. Halutessaan, kun keskusta pystyy ne kaikki estämään nyt Säätytalolla.

 

Keskustan kannattaakin pitää tiukasti kiinni kaikista kymmenestä kynnyskysymyksestään, sillä demareiden on pakko taipua niihin. Demareilla ei nimittäin ole muuta mahdollisuutta kuin Keskustan tukipuolueeksi ostamalla saada hallitusta kasaan, missä mukana olisi vihervasemmisto mukaan lukien vasemmistoliitto.

 

Keskustan kenttä ja piirijohtajat, jotka lopulta päättävät kelpaako Sipilän ja Kaikkosen neuvottelema hallitusohjelma keskustalle hallitukseen lähtemiseksi viestittivätkin jo, että piiruakaan ei kymmenestä kynnyskysymyksestä saa, voi, eikä pidä antaa hallitusneuvotteluissa periksi. Keskustan piirijohtajat nostivat vielä erityisesti Sipilän hallituksen hyvän taloudenpidon esille todeten, että talouskysymykset ovat sellaiset, joissa pitää näkyä myös alkavalla vaalikaudella, että keskusta pystyy jatkamaan vastuullista taloudenpitoa.

 

Myös maatalouteen keskustan on helppo nyt vaatia lisää rahaa. Keskusta saa kotimaiselle maataloudelle ja ruuantuotannolle hallitusneuvotteluista juuri sen mitä haluavat. Demareiden on tähänkin taivuttava ja nyt näemme, mikä on keskustan aito tahto ja halu. Keskustan kentän viesti olikin tömäkkä: ”Maatalouden ja koko Suomen alueellisen kehittämisen tarve on ihan selvä. Siitä ei voida tinkiä.” Demarit antavat periksi, jos vain keskusta aidosti haluaa maaseutua ja ruuantuotantoa nyt puolustaa.

 

Juha Sipilä alleviivasikin neuvotteluiden aikana keskustan eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen, että ”kaikenlaisia tietoja ja huhuja on liikkeellä, mutta yhdestäkään kynnyskysymyksestä keskusta ei voi perääntyä.”

 

Keskusta saakin näin vedätettyä Rinteeltä vielä paljon ja nyt vielä lisää. Vasemmistoliitto on hipihiljaa ja hyväksyy kaiken sillä heidän mustan Audin takapenkki on yksin keskustan varassa.

 

Metsähakkuiden lisääminen ja Kemin suuret sellutehdasinvestoinnit ovat Vihreille tiukka paikka, mutta nekin keskusta saa halutessaan hallitusohjelmaan ja totta kai blokkaa kuin mansikkana kakusta Demareiden ja SAK:n veroesityksestä pois pelto- ja metsämaan verotuksen. Rinne luuli sen täkyn riittävän keskustalle, mutta ei tietenkään riitä sillä se oli niin kovin läpinäkyvää SAK-Demareiden vero-ohjelmassa.

 

Keskusta on nyt siis paljon vartijana. Hyviä linjauksia ja onnistumisia tulemme kyllä kiittelemään, mutta periksi antamisesta vihervasemmistolle, ette tule helpolla selviämään.

 

Tsemppiä keskusta Säätytalolle!

 

Timo Heinonen

Kansanedustaja (kok.)

 

]]>
2 http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276440-kaikki-heikennykset-yrittajyyteen-tulee-vain-keskustan-hyvaksymana#comments Hallitusneuvottelut Keskusta SDP Veronkiristys Verotus Fri, 24 May 2019 09:32:56 +0000 Timo Heinonen http://timoheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276440-kaikki-heikennykset-yrittajyyteen-tulee-vain-keskustan-hyvaksymana
Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276439-kun-pirulle-antaa-pikkusormen-se-vie-koko-kaden <p>&nbsp;</p><p>Suomeen tulee 18 maakuntaa ja ilmeisesti maakunnille myös verotusoikeus. Maakuntamallia kannatti ennen eduskuntavaaleja vain Keskusta. 13 prosentin kannatuksella on siis mahdollista saada aikaiseksi malli, jota selvä enemmistä kansalaisista vastusti ja oletettavasti vastustaa edelleenkin. &nbsp;Jos meillä olisi ollut Sveitsin mallin mukainen kansanäänestys, maakuntamalli olisi kuopattu saman tien. Toki saman kohtalon olisi kokenut myös pakkoruotsi ja moni muu poliittisen suhmuroinnin lopputulos.</p><p>On turha ihmetellä, miksi ihmiset eivät äänestä. Äänestävät he miten tahansa, lopputulos voi olla täysin päinvastainen. Haikeana ajattelee anglosaksista enemmistövaalitapaa, jossa nyt kuitenkin tietää, että saa, mitä tilaa.</p><p>Emme vielä tiedä, miten massiivisen byrokratian poliitikot onnistuvat maakuntiin rakentamaan. Yleensä tämän kaltaiset pelot kuitenkin toteutuvat täysimääräisesti. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien sijaan palkataan hallintojohtajia, rahoitusjohtajia, henkilöstöjohtajia, tiedottajia jne.</p><p>Mutta ehkä se on kuitenkin pieni murhe sen rinnalla, että maakunnat saavat verotusoikeuden. Tällöin aiemman SOTE-kaavailun säästömekanismi valtion asettaman budjettirajoituksen kautta ei enää toimi (&rdquo;perälauta avataan&rdquo;). Mikä turvaa kansalaiset siltä, että maakuntaverot nousevat pilviin? Periaatteessa ei mikään muu kuin luottamusmiesasemassa olevien poliitikkojen halu säästää rahaa. Mutta niin kuin olemme huomanneet Säätytalon neuvotteluista, halu lahjoa kansalaisia heidän omilla rahoillaan voittaa useimmiten terveen taloudenpidon periaatteet.</p><p>Jos maakuntavero toteutuu, on meillä kolme tuloista perittävää veroa. Ja sitten voidaan jäädä odottelemaan EU-veroa. Euroopan Unionin suoraan kansalaisilta perimä vero muhii kaiken aikaa Unionin käytävillä ja kuten tunnettua (linkki US:n uutiseen) sillä on kannatusta myös suomalaisten potentiaalisten euroedustajien keskuudessa. Eniten kannatusta löytyy Vihreiltä, mikä sinällään ei ole yllättävää, ovathan he vaaliohjelmassaan sitoutuneet kasvattamaan Suomen maksuosuuksia EU:lle seuraavien sananparsin: &rdquo;vahvistetaan EU:n kykyä tasoittaa kilpailukyky- ja suhdanne-eroja esimerkiksi jäsenmaiden maksuosuuksia kasvattamalla&rdquo;. Kreikan kilpailukykyvajeen arvoksi arvioitiin jossain vaiheessa 40 %, joten tällaisen tavoitteen omaksuminen kuulostaa pelottaan kalliilta. &nbsp;Suhdanne-erojen tasoittaminen kuulostaa jo fantasia-tason ajatukselta. Ainakin se vaatisi vähintään massiivista EU:n yhteistä budjettia. Toisaalta eivät suhdannevaihtelut mihinkään häviäisi, ne vaan olisivat (ehkä) aiempaa enemmän samanlaisia eri jäsenmaissa.</p><p>Selvää on, että EU-veroa ei yritetä lanseerata uutena yleisenä tuloverona vaan jonain pienimuotoisena haittaverona vaikkapa vain muovipilleille tai lentokoneella tehtyjä maailmanympärysmatkoja koskevana ilmastoverona. Mutta periaatehan on tietenkin se, että &rdquo;kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden&rdquo;. Yksittäistä hyödykettä koskevasta haittaverosta on lyhyt matka yleiseen haittaveroon, ja kun &rdquo;haitan&rdquo; identifiointi tulee liian vaikeaksi, siirrytään yleiseen hyödyke- tai tuloveroon. Veron määrä ei tietenkään ole enää meidän käsissämme.</p><p>EU-veron kanssa kilpailee, tai pikemminkin täydentää, ajatus verotuksen harmonisoinnista. Ajatuksena on ns. &rdquo;haitallisen verokilpailun&rdquo; estäminen eritoten yritysverotuksessa. Vaikka verokilpailuun toki liittyy epäterveitäkin piirteitä, on se kuitenkin jonkinlainen suoja &rdquo;himoverotusta&rdquo; vastaan. Jos verokarhun ei tarvitse mitenkään pelätä veropohjan rapautumista verotusta kiristettäessä, mikä silloin estää kiristämistä.</p><p>Joku voi tietenkin sanoa, että meillä on vielä varaa kiristää verotusta. En nyt olisi ihan varma siitä. Jotta voitaisiin sanoa, onko meillä varaa kiristää verotusta, on ensi sovittava siitä, mitä verotus on. Minun mielestä verorasituksen todellinen (lahjomaton) indikaattori on julkiset menot. Julkiset menot on aina loppujen lopuiksi rahoitettava verotuksella. Muita vaihtoehtoja ei ole, koska julkinen sektori ei pääsääntöisesti ole tuloa tuottava talousyksikkö. Toki se voi aina ottaa velkaa, mutta ei loputtomiin. Se voi jättää velat maksamatta, mutta konkurssi ei ehkä ole asiallinen vaihtoehto julkisten menojen rahoittamisessa. Sovitaan siis, että julkisen sektorin &rdquo;taakka&rdquo; kansataloudelle on sama kuin julkiset menot. Vuona 2017 (jolta vuodelta uusimmat tiedot ovat käytettävissä) menot olivat 121.3 miljardia euroa. Yleensä lukua verrataan kokonaistuotannon (BKT) arvoon, mutta ei BKT ole mikään käytettävissä oleva tulo, koska siihen sisältyvät tulonsiirrot ja tuotannontekijätulot ulkomailta (netto) sekä kiinteän pääoman kuluminen. Ehkä oikeampi suure on koko kansantalouden käytettävissä oleva tulot, joka samaisena vuonna 2017 olivat 181.5 miljardia euroa. Eli &rdquo;todellinen&rdquo; veroaste oli 67 % (eli se siis sisältää kaikki verot ja muut maksut, jotka julkinen sektori saa nyhdettyä kansalaisilta). Jos se kuulostaa liian pieneltä, niin ei auta muuta kuin tähyillä ulkomaiden konsulaattien ovikilpiä uuden kortteerin löytämiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280930-vihreissa-ja-vasemmistossa-kannatusta-eu-veroille-perussuomalaiset-vastustavat">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280930-vihreissa-ja-vasemmistossa-kannatusta-eu-veroille-perussuomalaiset-vastustavat</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomeen tulee 18 maakuntaa ja ilmeisesti maakunnille myös verotusoikeus. Maakuntamallia kannatti ennen eduskuntavaaleja vain Keskusta. 13 prosentin kannatuksella on siis mahdollista saada aikaiseksi malli, jota selvä enemmistä kansalaisista vastusti ja oletettavasti vastustaa edelleenkin.  Jos meillä olisi ollut Sveitsin mallin mukainen kansanäänestys, maakuntamalli olisi kuopattu saman tien. Toki saman kohtalon olisi kokenut myös pakkoruotsi ja moni muu poliittisen suhmuroinnin lopputulos.

On turha ihmetellä, miksi ihmiset eivät äänestä. Äänestävät he miten tahansa, lopputulos voi olla täysin päinvastainen. Haikeana ajattelee anglosaksista enemmistövaalitapaa, jossa nyt kuitenkin tietää, että saa, mitä tilaa.

Emme vielä tiedä, miten massiivisen byrokratian poliitikot onnistuvat maakuntiin rakentamaan. Yleensä tämän kaltaiset pelot kuitenkin toteutuvat täysimääräisesti. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien sijaan palkataan hallintojohtajia, rahoitusjohtajia, henkilöstöjohtajia, tiedottajia jne.

Mutta ehkä se on kuitenkin pieni murhe sen rinnalla, että maakunnat saavat verotusoikeuden. Tällöin aiemman SOTE-kaavailun säästömekanismi valtion asettaman budjettirajoituksen kautta ei enää toimi (”perälauta avataan”). Mikä turvaa kansalaiset siltä, että maakuntaverot nousevat pilviin? Periaatteessa ei mikään muu kuin luottamusmiesasemassa olevien poliitikkojen halu säästää rahaa. Mutta niin kuin olemme huomanneet Säätytalon neuvotteluista, halu lahjoa kansalaisia heidän omilla rahoillaan voittaa useimmiten terveen taloudenpidon periaatteet.

Jos maakuntavero toteutuu, on meillä kolme tuloista perittävää veroa. Ja sitten voidaan jäädä odottelemaan EU-veroa. Euroopan Unionin suoraan kansalaisilta perimä vero muhii kaiken aikaa Unionin käytävillä ja kuten tunnettua (linkki US:n uutiseen) sillä on kannatusta myös suomalaisten potentiaalisten euroedustajien keskuudessa. Eniten kannatusta löytyy Vihreiltä, mikä sinällään ei ole yllättävää, ovathan he vaaliohjelmassaan sitoutuneet kasvattamaan Suomen maksuosuuksia EU:lle seuraavien sananparsin: ”vahvistetaan EU:n kykyä tasoittaa kilpailukyky- ja suhdanne-eroja esimerkiksi jäsenmaiden maksuosuuksia kasvattamalla”. Kreikan kilpailukykyvajeen arvoksi arvioitiin jossain vaiheessa 40 %, joten tällaisen tavoitteen omaksuminen kuulostaa pelottaan kalliilta.  Suhdanne-erojen tasoittaminen kuulostaa jo fantasia-tason ajatukselta. Ainakin se vaatisi vähintään massiivista EU:n yhteistä budjettia. Toisaalta eivät suhdannevaihtelut mihinkään häviäisi, ne vaan olisivat (ehkä) aiempaa enemmän samanlaisia eri jäsenmaissa.

Selvää on, että EU-veroa ei yritetä lanseerata uutena yleisenä tuloverona vaan jonain pienimuotoisena haittaverona vaikkapa vain muovipilleille tai lentokoneella tehtyjä maailmanympärysmatkoja koskevana ilmastoverona. Mutta periaatehan on tietenkin se, että ”kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden”. Yksittäistä hyödykettä koskevasta haittaverosta on lyhyt matka yleiseen haittaveroon, ja kun ”haitan” identifiointi tulee liian vaikeaksi, siirrytään yleiseen hyödyke- tai tuloveroon. Veron määrä ei tietenkään ole enää meidän käsissämme.

EU-veron kanssa kilpailee, tai pikemminkin täydentää, ajatus verotuksen harmonisoinnista. Ajatuksena on ns. ”haitallisen verokilpailun” estäminen eritoten yritysverotuksessa. Vaikka verokilpailuun toki liittyy epäterveitäkin piirteitä, on se kuitenkin jonkinlainen suoja ”himoverotusta” vastaan. Jos verokarhun ei tarvitse mitenkään pelätä veropohjan rapautumista verotusta kiristettäessä, mikä silloin estää kiristämistä.

Joku voi tietenkin sanoa, että meillä on vielä varaa kiristää verotusta. En nyt olisi ihan varma siitä. Jotta voitaisiin sanoa, onko meillä varaa kiristää verotusta, on ensi sovittava siitä, mitä verotus on. Minun mielestä verorasituksen todellinen (lahjomaton) indikaattori on julkiset menot. Julkiset menot on aina loppujen lopuiksi rahoitettava verotuksella. Muita vaihtoehtoja ei ole, koska julkinen sektori ei pääsääntöisesti ole tuloa tuottava talousyksikkö. Toki se voi aina ottaa velkaa, mutta ei loputtomiin. Se voi jättää velat maksamatta, mutta konkurssi ei ehkä ole asiallinen vaihtoehto julkisten menojen rahoittamisessa. Sovitaan siis, että julkisen sektorin ”taakka” kansataloudelle on sama kuin julkiset menot. Vuona 2017 (jolta vuodelta uusimmat tiedot ovat käytettävissä) menot olivat 121.3 miljardia euroa. Yleensä lukua verrataan kokonaistuotannon (BKT) arvoon, mutta ei BKT ole mikään käytettävissä oleva tulo, koska siihen sisältyvät tulonsiirrot ja tuotannontekijätulot ulkomailta (netto) sekä kiinteän pääoman kuluminen. Ehkä oikeampi suure on koko kansantalouden käytettävissä oleva tulot, joka samaisena vuonna 2017 olivat 181.5 miljardia euroa. Eli ”todellinen” veroaste oli 67 % (eli se siis sisältää kaikki verot ja muut maksut, jotka julkinen sektori saa nyhdettyä kansalaisilta). Jos se kuulostaa liian pieneltä, niin ei auta muuta kuin tähyillä ulkomaiden konsulaattien ovikilpiä uuden kortteerin löytämiseksi.

 

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280930-vihreissa-ja-vasemmistossa-kannatusta-eu-veroille-perussuomalaiset-vastustavat

]]>
30 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276439-kun-pirulle-antaa-pikkusormen-se-vie-koko-kaden#comments Euroopan unioni Maakuntamalli Verotus Fri, 24 May 2019 09:12:32 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276439-kun-pirulle-antaa-pikkusormen-se-vie-koko-kaden
Osinko http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276404-osinko <p>Osinko.</p><p>Hallitus neuvotteluissa ollaan mitä todennäköisemmin neuvottelemassa listaamattomien yritysten &rdquo;verottomien&rdquo; ??? osinkojen veron nostamisesta.</p><p>Mistä löytäisin sen verottoman osingon, ei sitä mistään löydy.</p><p>Ilman voitollista tilinpäätöstä vapaata pääomaa ei synny.</p><p>Arvonlisävero maksetaan kotimaan hommissa oston ja myynnin erotuksesta,</p><p>myös yhteisövero maksetaan ennen osingon jakoa.</p><p>Jos sitä vapaata pääomaa on saatu kerättyä, siitä 8 prosenttia voit nostaa osinkoa 7,5 prosentin verolla, siis ei verottomana.</p><p>On aivan turha yhden henkilön tai kymmanen henkilön yhtiössä jeesustella siitä että arvonlisävero kuuluu hintaan, yhteisövero tulokseen ja osingonjako pääoma siirtoihin, 24+20+7,5 = 51,5 %, tällä kaavalla ne eurot tililtä kuitenkin häipyy vastaanottajana verohallinto.</p><p>Jos ottaa ylimääräistä osinkoa se määräytyy pidätysprosentin mukaan esimerkiksi 24+20+40 = 84%.</p><p>Joku oikein vasemman jalan kantakävelijä tietenkin vääntää vaikka mitä mutta näin ne eurot kuitenkin verottajalle siirtyy.</p><p>Yleisesti mielletään että vero on osa jostain, yritysten verotuksessa seilataan sellaisilla vesillä että kun muutkin verot ja veroluontoiset maksut otetaan huomioon vero on ehdottomasti väärä sana näille maksuille.</p><p>Onko yrittäjän maksun nimi yhteiskunnalle suojelumaksu, jatkuva korvaus veronumerosta tai mikä hyvänsä, vero sana on väärä, se pitää muuttaa.</p><p>Verrataan vaikka siihen että myydään yhden tunnin työ, työpalkka on 20 &euro;, kun huomioidaan työajan lyhennykset lomat ym.kulut pitää olla vähintään toinen tunnin palkka, valtio haluaa vaikkapa kahden tunnin palkan ja pitöisihän sitä yksi tunti korkoja, vuokria, lainanlyhennyksiä ja yritysvoittoakin saada.</p><p>20 &euro; homma maksaa nyt vähintään satasen mutta ei huolta hintaanhan se pannaan, pannaan samantien valtiolle seitsemän tunnin palkka, eihän se 20 &euro; homman hinta ole vielä kuin kaksi sataa, no se että ostaako sitä kukaan ei huoleta pätkääkään, sehän on yrittäjän päänsärky.</p><p>Hyvä vaan jos toiminta loppuisi, päästään jakamaan uusia tukia ja avustuksia ja rakentamaan Kermalla Kuorrutettua Kolhoosia (KKK).</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Osinko.

Hallitus neuvotteluissa ollaan mitä todennäköisemmin neuvottelemassa listaamattomien yritysten ”verottomien” ??? osinkojen veron nostamisesta.

Mistä löytäisin sen verottoman osingon, ei sitä mistään löydy.

Ilman voitollista tilinpäätöstä vapaata pääomaa ei synny.

Arvonlisävero maksetaan kotimaan hommissa oston ja myynnin erotuksesta,

myös yhteisövero maksetaan ennen osingon jakoa.

Jos sitä vapaata pääomaa on saatu kerättyä, siitä 8 prosenttia voit nostaa osinkoa 7,5 prosentin verolla, siis ei verottomana.

On aivan turha yhden henkilön tai kymmanen henkilön yhtiössä jeesustella siitä että arvonlisävero kuuluu hintaan, yhteisövero tulokseen ja osingonjako pääoma siirtoihin, 24+20+7,5 = 51,5 %, tällä kaavalla ne eurot tililtä kuitenkin häipyy vastaanottajana verohallinto.

Jos ottaa ylimääräistä osinkoa se määräytyy pidätysprosentin mukaan esimerkiksi 24+20+40 = 84%.

Joku oikein vasemman jalan kantakävelijä tietenkin vääntää vaikka mitä mutta näin ne eurot kuitenkin verottajalle siirtyy.

Yleisesti mielletään että vero on osa jostain, yritysten verotuksessa seilataan sellaisilla vesillä että kun muutkin verot ja veroluontoiset maksut otetaan huomioon vero on ehdottomasti väärä sana näille maksuille.

Onko yrittäjän maksun nimi yhteiskunnalle suojelumaksu, jatkuva korvaus veronumerosta tai mikä hyvänsä, vero sana on väärä, se pitää muuttaa.

Verrataan vaikka siihen että myydään yhden tunnin työ, työpalkka on 20 €, kun huomioidaan työajan lyhennykset lomat ym.kulut pitää olla vähintään toinen tunnin palkka, valtio haluaa vaikkapa kahden tunnin palkan ja pitöisihän sitä yksi tunti korkoja, vuokria, lainanlyhennyksiä ja yritysvoittoakin saada.

20 € homma maksaa nyt vähintään satasen mutta ei huolta hintaanhan se pannaan, pannaan samantien valtiolle seitsemän tunnin palkka, eihän se 20 € homman hinta ole vielä kuin kaksi sataa, no se että ostaako sitä kukaan ei huoleta pätkääkään, sehän on yrittäjän päänsärky.

Hyvä vaan jos toiminta loppuisi, päästään jakamaan uusia tukia ja avustuksia ja rakentamaan Kermalla Kuorrutettua Kolhoosia (KKK).

 

 

]]>
3 http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276404-osinko#comments Verotus Thu, 23 May 2019 15:11:20 +0000 Lauri Turpeinen http://lassinpalsta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276404-osinko
Verotuksen porsaanreiät esillä hallitusneuvotteluissa http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276378-verotuksen-porsaanreiat-esilla-hallitusneuvotteluissa <p>Julkisuudessa on ollut tieto siitä, että hallitusneuvotteluissa on ollut esillä <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006106849.html">listaamattomien yritysten osinkojen verotus</a>. Monimutkaiselta kuulostava asia kätkee sisälleen suuren poliittisen kysymyksen, joka on tärkeä hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Tällä hetkellä verojärjestelmä on epäoikeudenmukainen, mutta sen korjaaminen olisi melko helppoa ja vaatii ainoastaan poliittista tahtoa.</p><p>Eräs käännekohta suomalaisen hyvinvointivaltion historiassa oli pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen toisistaan 1990-luvulla. Pääomatuloja verotetaan vähemmän kuin ansiotuloja, eli rikkaat maksavat vähemmän veroja kuin vähemmän rikkaat. Tämä muutos kasvatti tuloeroja ja lisäsi eriarvoisuutta. Samalla valtio menetti verotuloja.</p><p>Kehitys jatkui niin, että tällä hetkellä suuri osa pääomatuloista on kokonaan verottomia. Samalla monet etuoikeutetussa asemassa olevat ammattiryhmät, kuten lääkärit ja juristit kiertävät veroja muuntamalla tulonsa verottomiksi pääomatuloiksi esimerkiksi holding-yhtiöiden avulla. Vuonna 2014 tästä nousi kohu, kun silloinen Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) jäi kiinni ansiotulojen muuntamisesta verottomiksi pääomatuloiksi.</p><p><strong>Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin sallii tämän epäoikeudenmukaisen käytännön.</strong> Porsaanreikä syntyy siten, että listaamattomien yritysten (eli ei-pörssiyritysten) osinkojen verotus on kevyempää kuin pörssiyritysten. Tähän kun lisää holding-yhtiöiden (eli omistuksen hallintaa varten perustetun yhtiön) käytön ja sitä kautta syntyvät mahdollisuudet, on lopputuloksena laajamittainen veronkierto.</p><p>Tähän mennessä Korkein hallinto-oikeus (KHO) tai Verohallinto eivät ole puuttuneet veronkiertoon. Ilmeisesti lainsäädännön olisi oltava tiukempi, jotta viranomaiset ja tuomarit voisivat veronkiertoon puuttua.</p><p>Valtio menettää joka vuosi arviolta puoli miljardia euroa sen takia, että ihmiset muuntavat keinotekoisesti palkkatuloja verottomiksi pääomatuloiksi. Arvio perustuu siihen, että verovapaita osinkoja maksetaan noin 2 mrd. euroa vuodessa. Todennäköisesti suurin osa ellei kaikki näistä osingoista on keinotekoisesti pääomatuloiksi muutettuja ansiotuloja. Jos näistä osingoista maksettaisiin edes samat verot kuin pörssiyritysten osingoista, eli 25,5%, valtion kirstuun kilahtaisi noin puoli miljardia euroa lisää verotuloja joka vuosi.</p><p>Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vanhustenhuollosta puuttuu tällä hetkellä miljardi euroa verrattuna muihin pohjoismaihin. Oikeudenmukaisemmalla verotuksella kunnioitettavaan ikään ehtineet suomalaiset saisivat ansaitsemaansa hoivaa.</p><p><strong>Porsaanreikien tukkimiseen on monia keinoja. </strong>Tehokkain keino olisi verottaa kaikkia osinkoja samalla tavalla, kuten Ruotsissa ja Tanskassa tehdään. Tätä on <a href="https://sdp.fi/fi/vero-ohjelma-sdpn-paalinjat-verotuksessa-vuoteen-2030/">SDP ehdottanut</a>. Valtiovarainministeriö <a href="https://vm.fi/julkaisu?pubid=26201">on myös ehdottanut</a> listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen kiristämistä muuttamalla veron laskentaperusteita.</p><p><a href="https://keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Uusia-ohjelmia-ja-linjauksia/Talous--ja-verolinjaus">Keskusta on linjannut</a>, että osinkoverojärjestelmän pitää olla yrittäjyyteen kannustava. Keskusta kannattaa myös sitä, että osinkoverotus on sidonnainen yrityksen nettovarallisuuteen. Tämän linjauksen näkökulmasta lienee johdonmukaista, että verojärjestelmän pitää kannustaa ihmisiä aitoon yrittäjyyteen eikä siihen, että he muuntavat työnantajalta saamansa ansiotulot pääomatuloiksi.</p><p>Keskusta on myös linjannut, että Suomessa syntyvästä tulosta tulee maksaa verot Suomeen. Tällä hetkellä veroparatiisiyhtiöt käyttävät hyväkseen osinkojen verovapautta niin, ettei tämä keskustan tavoite toteudu.</p><p>Tärkeää olisi pienentää taloudellisia kannustimia muuntaa keinotekoisesti palkkatuloja pääomatuloiksi. Toivon, että hallitusneuvottelijat pyrkivät tässä asiassa aitoon kompromissiin niin, että voimme aloittaa työn oikeudenmukaisemman verojärjestelmän rakentamiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisuudessa on ollut tieto siitä, että hallitusneuvotteluissa on ollut esillä listaamattomien yritysten osinkojen verotus. Monimutkaiselta kuulostava asia kätkee sisälleen suuren poliittisen kysymyksen, joka on tärkeä hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Tällä hetkellä verojärjestelmä on epäoikeudenmukainen, mutta sen korjaaminen olisi melko helppoa ja vaatii ainoastaan poliittista tahtoa.

Eräs käännekohta suomalaisen hyvinvointivaltion historiassa oli pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen toisistaan 1990-luvulla. Pääomatuloja verotetaan vähemmän kuin ansiotuloja, eli rikkaat maksavat vähemmän veroja kuin vähemmän rikkaat. Tämä muutos kasvatti tuloeroja ja lisäsi eriarvoisuutta. Samalla valtio menetti verotuloja.

Kehitys jatkui niin, että tällä hetkellä suuri osa pääomatuloista on kokonaan verottomia. Samalla monet etuoikeutetussa asemassa olevat ammattiryhmät, kuten lääkärit ja juristit kiertävät veroja muuntamalla tulonsa verottomiksi pääomatuloiksi esimerkiksi holding-yhtiöiden avulla. Vuonna 2014 tästä nousi kohu, kun silloinen Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) jäi kiinni ansiotulojen muuntamisesta verottomiksi pääomatuloiksi.

Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin sallii tämän epäoikeudenmukaisen käytännön. Porsaanreikä syntyy siten, että listaamattomien yritysten (eli ei-pörssiyritysten) osinkojen verotus on kevyempää kuin pörssiyritysten. Tähän kun lisää holding-yhtiöiden (eli omistuksen hallintaa varten perustetun yhtiön) käytön ja sitä kautta syntyvät mahdollisuudet, on lopputuloksena laajamittainen veronkierto.

Tähän mennessä Korkein hallinto-oikeus (KHO) tai Verohallinto eivät ole puuttuneet veronkiertoon. Ilmeisesti lainsäädännön olisi oltava tiukempi, jotta viranomaiset ja tuomarit voisivat veronkiertoon puuttua.

Valtio menettää joka vuosi arviolta puoli miljardia euroa sen takia, että ihmiset muuntavat keinotekoisesti palkkatuloja verottomiksi pääomatuloiksi. Arvio perustuu siihen, että verovapaita osinkoja maksetaan noin 2 mrd. euroa vuodessa. Todennäköisesti suurin osa ellei kaikki näistä osingoista on keinotekoisesti pääomatuloiksi muutettuja ansiotuloja. Jos näistä osingoista maksettaisiin edes samat verot kuin pörssiyritysten osingoista, eli 25,5%, valtion kirstuun kilahtaisi noin puoli miljardia euroa lisää verotuloja joka vuosi.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vanhustenhuollosta puuttuu tällä hetkellä miljardi euroa verrattuna muihin pohjoismaihin. Oikeudenmukaisemmalla verotuksella kunnioitettavaan ikään ehtineet suomalaiset saisivat ansaitsemaansa hoivaa.

Porsaanreikien tukkimiseen on monia keinoja. Tehokkain keino olisi verottaa kaikkia osinkoja samalla tavalla, kuten Ruotsissa ja Tanskassa tehdään. Tätä on SDP ehdottanut. Valtiovarainministeriö on myös ehdottanut listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen kiristämistä muuttamalla veron laskentaperusteita.

Keskusta on linjannut, että osinkoverojärjestelmän pitää olla yrittäjyyteen kannustava. Keskusta kannattaa myös sitä, että osinkoverotus on sidonnainen yrityksen nettovarallisuuteen. Tämän linjauksen näkökulmasta lienee johdonmukaista, että verojärjestelmän pitää kannustaa ihmisiä aitoon yrittäjyyteen eikä siihen, että he muuntavat työnantajalta saamansa ansiotulot pääomatuloiksi.

Keskusta on myös linjannut, että Suomessa syntyvästä tulosta tulee maksaa verot Suomeen. Tällä hetkellä veroparatiisiyhtiöt käyttävät hyväkseen osinkojen verovapautta niin, ettei tämä keskustan tavoite toteudu.

Tärkeää olisi pienentää taloudellisia kannustimia muuntaa keinotekoisesti palkkatuloja pääomatuloiksi. Toivon, että hallitusneuvottelijat pyrkivät tässä asiassa aitoon kompromissiin niin, että voimme aloittaa työn oikeudenmukaisemman verojärjestelmän rakentamiseksi.

]]>
5 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276378-verotuksen-porsaanreiat-esilla-hallitusneuvotteluissa#comments Hallitusneuvottelut Osinkoverotus Veronkierto Verotus Thu, 23 May 2019 08:11:46 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276378-verotuksen-porsaanreiat-esilla-hallitusneuvotteluissa
Valtion tuloverosta http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276372-valtion-tuloverosta <p>Nyt kun hallitusneuvottelut ovat käynnissä on samaan aikaan mediassa käynnissä mieletön peloittelurumba siitä että verot nousee. Siinä keskustelussa nostetaan esille asioita hyvinkin valikoidusti, ja jätetään toiset asiat pimentoon, samaten tietoisesti hyvin valikoidusti. Kokonaisnäkemys jää vaillinaiseksi. Tässä yksi palapeli siihen sotkuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Otetaanpa esimerkiksi henkilö, jonka nimen jätän mainitsematta. Olen sitä mieltä että tämä henkilö ei ole palkkansa täysin ansainnut, koska hän ei ole hoitanut niitä (työsopimuslain toisen kappaleen ensimmäisen pykälän mukaisia) lakisääteisiä tehtäviä, jotka hänelle &nbsp;kuuluu. Mutta jätetään yksityiskohdat tästä sikseen. Hänen tulonsa on kerrottu julkisuuteen. Ne olivat lehtitietojen mukaan viime vuonna 987764 euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuinka paljon tämä henkilö olisi maksanut valtion tuloveroa vuonna 1970 ?</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen Asetuskokoelman verotaulukon mukaan hän olisi maksanut valtion tuloveroa, lievimmän, eli kolmannen veroluokan mukaan 482259 euroa. Ankarimman, eli ensimmäisen veroluokan mukaan hän olisi maksanut tuloveroa valtiolle 502614 euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen jälkeen ovat veroluokat poistuneet valtion tuloverotuksesta. Kaikki verotetaan yhden ja saman veroluokan mukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Katsotaan sitten tilannetta vuonna 2015. Lähteenä valtion tuloverotaulukko vuodelle 2015. Tällöin tämä henkilö olisi maksanut valtiolle tuloveroa enää 300530 euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Viimeisin hyväksytty verotaulukko valtion tuloverolle on vuodelle 2018. Sen mukaan tämän henkilön tulovero on alentunut entisestään niin että valtiolle maksetaan tuloveroa enää 295645 euroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos tuo vastuustaan laistava hyvätuloinen olisi maksanut tuloveronsa valtiolle vuoden 1970 verotaulukon mukaan, han olisi maksanut joko 206969 tai 186614 euro enemmän. Onhan se tietysti mukavaa kun saa runsaat 15000 tai 17000 lisää kuukaudessa puhtaana käteen. Monelle se on koko vuoden ansio. Tai jopa enemmän.</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan aikaan Iltasanomat otsikoi 15.3.2019:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006037288.html">&quot;Yllättävä havainto Sipilän käyrästä &ndash; veroaste on noussut eniten pieni&shy;tuloisimpien keskuudessa.&quot;</a></p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Yllättäen Sipilän käyrä osoittaa, että Sipilän hallituskaudella veroaste on noussut eniten kaikkein pienimmillä palkkatasoilla olevien keskuudessa.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Itse asiassa tuo käyrä näyttää osoittavan että se on noussut vain ja ainoastaan pienituloisten kohdalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Joten on kyllä perusteltua sanoa että Sipilän Keskusta-Kokoomus-Perussuomalaisten hallitus on siirtänyt verotaakkaa rikkailta köyhille.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt on julkisessa keskustelussa on puhuttu tulevasta vero-tsunaamista. Sen sijaan ei ole puhuttu paljoakaan siitä hiljaisesti etenevästä ilmaston lämpenemisestä, mikä on tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa vuodesta 1970 eteenpäin, valtion tuloveron alenemisen muodossa. Toisaalta veden vetäytyminen rantaviivalta voi kyllä olla merkki alkavasta tsunaamista.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuloveroa ei edelleenkään haluta maksaa. Sehän on aivan totaalisen kauhea asia. Millä sitä yhteiskuntaa sitten pidetään pystyssä, jollei kukaan halua maksaa veroja? Yksityistämällä sini-oikeiston malliin?</p><p>&nbsp;</p><p>Onhan meillä tästäkin esimerkkejä. &quot;Lakimiesliiton Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista pelkäisi lähteä puolustamaan oikeuksiaan oikeudenkäynnissä korkeiden kustannusten takia.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Sini-oikeiston verovapaassa ihanneyhteiskunnassa kaikilla ei ole oikeusturvaa. Sitä on vain rikkailla. Köyhiä vastaan voidaan vapaasti tehdä vääryyksiä niin paljon kun sielu sietää. Ja sietäähän se, jos vältytään maksamasta tuloveroja valtiolle.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun ei haluta maksaa tuloveroa, on valtion tulot kerättävä sitten muilla veroilla, kuten esimerkiksi verottamalla lähdevettä. Tämäkin on eräänlainen tapa siirtää verotaakkaa köyhimpien harteille. Jos nyt esimerkiksi 2000 kuussa ansaitseva juo 45 litraa verotettua lähdevettä kuukaudessa, niin ei 82000 kuukaudessa ansaitseva juo niin paljon enemmän että sillä olisi suurempaa verotuksellista merkitystä. Suhteellisesti 2000 kuussa ansaitseva maksaa kuitenkin veronalaisesta lähdevedestään huomattavasti enemmän kuin 82000 kuukaudessa ansaitseva.</p><p>&nbsp;</p><p>Meitä yritetään koko ajan johtaa harhaan. Sillä ei ole käytännön merkitystä jos tuloveroja alennetaan hiukan, jos samaan aikaan nostetaan muita veroja sitäkin enemmän. Köyhemmät maksavat niistä sitten suhteellisesti enemmän. Siitä syystä käytetäänkin tuloverosta piilotermi. Puhutaan työverosta. Sellaista veroa kun työvero ei lainsäädäntö kuitenkaan tunne. Asiaa ei yhtään paranna se ettei edes valtiovarainministeri Petteri Orpo näyttää tietävän ettei Suomen lainsäädäntö tunne sellaista verotermiä kun työvero.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun tästä olemattomasta työverosta puhui taannoin myös SITRAN tutkija, herää pikkuhiljaa kysymys onko SITRA tutkimuslaitos vai propaganda-tehdas. Varsinkin kun nyt viimeksi SITRA on yrittänyt luoda kauhua ja tappiomieliala yhteiskuntaan kertomalla oman versionsa siitä mitä ilmastonmuutoksen ehkäiseminen vaatii. Hyvä alku sille voisi sen sijaan olla konkreettinen ehdotus siitä millä saadaan Helsingin kaupunki lopettamaan kivihiilen polttaminen nykyisessä mittakaavassa. Sillä nyt vaan ei luultavasti pystytä luomaan kovin paljon kauhua yhteiskuntaan. Jotenka ei ehkä kiinnosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Sini-oikeiston ajatusmaailmassa kuvitelma työverosta elää sitkeästi. Se on kuitenkin eräänlainen harha, koska tähän n.s. veroon lasketaan näköjään myös maksuja, jotka maksetaan muille yrityksille. Minusta mitään veroa ei koskaan makseta yrityksille, vaan yksinomaan yhteiskunnalle. Olkoonkin että se on lakisääteinen maksu, jos se maksetaan yritykselle, se ei ole vero, vaan jotain muuta.</p><p>&nbsp;</p><p>Arvoisa veroja välttävä ja kauhisteleva sini-oikeisto. Tuloverojen maksaminen on isänmaallinen teko! Välttäminen on muiden rosvoamista.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kun hallitusneuvottelut ovat käynnissä on samaan aikaan mediassa käynnissä mieletön peloittelurumba siitä että verot nousee. Siinä keskustelussa nostetaan esille asioita hyvinkin valikoidusti, ja jätetään toiset asiat pimentoon, samaten tietoisesti hyvin valikoidusti. Kokonaisnäkemys jää vaillinaiseksi. Tässä yksi palapeli siihen sotkuun.

 

Otetaanpa esimerkiksi henkilö, jonka nimen jätän mainitsematta. Olen sitä mieltä että tämä henkilö ei ole palkkansa täysin ansainnut, koska hän ei ole hoitanut niitä (työsopimuslain toisen kappaleen ensimmäisen pykälän mukaisia) lakisääteisiä tehtäviä, jotka hänelle  kuuluu. Mutta jätetään yksityiskohdat tästä sikseen. Hänen tulonsa on kerrottu julkisuuteen. Ne olivat lehtitietojen mukaan viime vuonna 987764 euroa.

 

Kuinka paljon tämä henkilö olisi maksanut valtion tuloveroa vuonna 1970 ?

 

Suomen Asetuskokoelman verotaulukon mukaan hän olisi maksanut valtion tuloveroa, lievimmän, eli kolmannen veroluokan mukaan 482259 euroa. Ankarimman, eli ensimmäisen veroluokan mukaan hän olisi maksanut tuloveroa valtiolle 502614 euroa.

 

Sen jälkeen ovat veroluokat poistuneet valtion tuloverotuksesta. Kaikki verotetaan yhden ja saman veroluokan mukaan.

 

Katsotaan sitten tilannetta vuonna 2015. Lähteenä valtion tuloverotaulukko vuodelle 2015. Tällöin tämä henkilö olisi maksanut valtiolle tuloveroa enää 300530 euroa.

 

Viimeisin hyväksytty verotaulukko valtion tuloverolle on vuodelle 2018. Sen mukaan tämän henkilön tulovero on alentunut entisestään niin että valtiolle maksetaan tuloveroa enää 295645 euroa.

 

Jos tuo vastuustaan laistava hyvätuloinen olisi maksanut tuloveronsa valtiolle vuoden 1970 verotaulukon mukaan, han olisi maksanut joko 206969 tai 186614 euro enemmän. Onhan se tietysti mukavaa kun saa runsaat 15000 tai 17000 lisää kuukaudessa puhtaana käteen. Monelle se on koko vuoden ansio. Tai jopa enemmän.

 

Samaan aikaan Iltasanomat otsikoi 15.3.2019:

 

"Yllättävä havainto Sipilän käyrästä – veroaste on noussut eniten pieni­tuloisimpien keskuudessa."

 

"Yllättäen Sipilän käyrä osoittaa, että Sipilän hallituskaudella veroaste on noussut eniten kaikkein pienimmillä palkkatasoilla olevien keskuudessa."

 

Itse asiassa tuo käyrä näyttää osoittavan että se on noussut vain ja ainoastaan pienituloisten kohdalla.

 

Joten on kyllä perusteltua sanoa että Sipilän Keskusta-Kokoomus-Perussuomalaisten hallitus on siirtänyt verotaakkaa rikkailta köyhille.

 

Nyt on julkisessa keskustelussa on puhuttu tulevasta vero-tsunaamista. Sen sijaan ei ole puhuttu paljoakaan siitä hiljaisesti etenevästä ilmaston lämpenemisestä, mikä on tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa vuodesta 1970 eteenpäin, valtion tuloveron alenemisen muodossa. Toisaalta veden vetäytyminen rantaviivalta voi kyllä olla merkki alkavasta tsunaamista.

 

Tuloveroa ei edelleenkään haluta maksaa. Sehän on aivan totaalisen kauhea asia. Millä sitä yhteiskuntaa sitten pidetään pystyssä, jollei kukaan halua maksaa veroja? Yksityistämällä sini-oikeiston malliin?

 

Onhan meillä tästäkin esimerkkejä. "Lakimiesliiton Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista pelkäisi lähteä puolustamaan oikeuksiaan oikeudenkäynnissä korkeiden kustannusten takia."

 

Sini-oikeiston verovapaassa ihanneyhteiskunnassa kaikilla ei ole oikeusturvaa. Sitä on vain rikkailla. Köyhiä vastaan voidaan vapaasti tehdä vääryyksiä niin paljon kun sielu sietää. Ja sietäähän se, jos vältytään maksamasta tuloveroja valtiolle.

 

Kun ei haluta maksaa tuloveroa, on valtion tulot kerättävä sitten muilla veroilla, kuten esimerkiksi verottamalla lähdevettä. Tämäkin on eräänlainen tapa siirtää verotaakkaa köyhimpien harteille. Jos nyt esimerkiksi 2000 kuussa ansaitseva juo 45 litraa verotettua lähdevettä kuukaudessa, niin ei 82000 kuukaudessa ansaitseva juo niin paljon enemmän että sillä olisi suurempaa verotuksellista merkitystä. Suhteellisesti 2000 kuussa ansaitseva maksaa kuitenkin veronalaisesta lähdevedestään huomattavasti enemmän kuin 82000 kuukaudessa ansaitseva.

 

Meitä yritetään koko ajan johtaa harhaan. Sillä ei ole käytännön merkitystä jos tuloveroja alennetaan hiukan, jos samaan aikaan nostetaan muita veroja sitäkin enemmän. Köyhemmät maksavat niistä sitten suhteellisesti enemmän. Siitä syystä käytetäänkin tuloverosta piilotermi. Puhutaan työverosta. Sellaista veroa kun työvero ei lainsäädäntö kuitenkaan tunne. Asiaa ei yhtään paranna se ettei edes valtiovarainministeri Petteri Orpo näyttää tietävän ettei Suomen lainsäädäntö tunne sellaista verotermiä kun työvero.

 

Kun tästä olemattomasta työverosta puhui taannoin myös SITRAN tutkija, herää pikkuhiljaa kysymys onko SITRA tutkimuslaitos vai propaganda-tehdas. Varsinkin kun nyt viimeksi SITRA on yrittänyt luoda kauhua ja tappiomieliala yhteiskuntaan kertomalla oman versionsa siitä mitä ilmastonmuutoksen ehkäiseminen vaatii. Hyvä alku sille voisi sen sijaan olla konkreettinen ehdotus siitä millä saadaan Helsingin kaupunki lopettamaan kivihiilen polttaminen nykyisessä mittakaavassa. Sillä nyt vaan ei luultavasti pystytä luomaan kovin paljon kauhua yhteiskuntaan. Jotenka ei ehkä kiinnosta.

 

Sini-oikeiston ajatusmaailmassa kuvitelma työverosta elää sitkeästi. Se on kuitenkin eräänlainen harha, koska tähän n.s. veroon lasketaan näköjään myös maksuja, jotka maksetaan muille yrityksille. Minusta mitään veroa ei koskaan makseta yrityksille, vaan yksinomaan yhteiskunnalle. Olkoonkin että se on lakisääteinen maksu, jos se maksetaan yritykselle, se ei ole vero, vaan jotain muuta.

 

Arvoisa veroja välttävä ja kauhisteleva sini-oikeisto. Tuloverojen maksaminen on isänmaallinen teko! Välttäminen on muiden rosvoamista.

 

]]>
3 http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276372-valtion-tuloverosta#comments Verotus Thu, 23 May 2019 06:39:58 +0000 Ingmar Forne http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276372-valtion-tuloverosta
Ei tarvitse leikata http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276289-ei-tarvitse-leikata <p><br />Pitäisikö tähän pääministerikandidaatti Antti Rinteen ilmoitukseen suhtautua ilolla; vihdoinkin ovat niukkuuden päivät ohi. Mieleen tulevat Mauno Koiviston usein toistamat Raamatun sanat &rdquo;Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat&rdquo;. Koivisto ei oikein uskonut ilosanomiin julkisten menojen (tuloista riippumattomasta) kasvusta ja voi vain kuvitella, mitä Väinö Tanner olisi sanonut näistä ilosanomista.&nbsp;<br />Hallituksen ohjelmaa tuskin julkaistaan ennen eurovaaleja, mutta jotain toki tiedämme jo etukäteen. Jo hallituksen koostumuksesta voimme päätellä, että menot kasvavat. Menojen kasvua leimaavat mediaseksikkäät erät investoinneista koulutukseen, infraan ja terveydenhoitoon. Oletettavasti myös &rdquo;maailman parantaminen&rdquo; saa osansa. Kaikkia menojen lisäyksiä kutsutaan investoinneiksi, joten niiden rahoittaminen velkarahalla tai valtion omaisuutta myymällä saataisiin näyttämään oikeutetulta.&nbsp;<br />Valtion omaisuuden myyminen, jota edellisetkin hallitukset ovat kilvan harjoittaneet, on epäilyttävää, jopa halpahintaista, jos tarkoituksena on välttää valtion velan kasvattaminen. Viime kädessä kyse on vain taseoperaatioista. Valtion saamiset ja velat supistuvat saman verran, mutta eivät valtion nettosaatavat tietenkään muutu miksikään. Jos nostan pankista 100 000 euron lainan ja laitan se tililleni, ei minun varallisuuteni muutu siitä miksikään.&nbsp;<br />On jotenkin mysteeri, miksi vasemmistossa suhtaudutaan velkaantumiseen, jos ei nyt innostuneesti, niin ainakin verraten välinpitämättömästi. Kuitenkin toisaalta ollaan tuohtuvinaan pikavippiyhtiöiden myöntämien velkojan kasvusta, mutta ehkä ongelmaksi koetaan vain nämä &rdquo;pahat&rdquo; yhtiöt, eivätkä velkoja hamuavat asiakkaat. Suomi on kautta aikojen ollut alhaisen valtion velan maa; velkaa on ollut keskimäärin vain 10 prosenttia suhteessa kokonaistuotannon arvoon. Nyt ollaan kuitenkin samalla tasolla kuin suuren laman aikaan 1990-luvun alussa ja jatkosodan loppuvaiheessa 1944 (kuvio). Väinö Tanner ei (valtiovarainministerinä olleessa 1942-1944) halunnut rahoittaa edes sotaa kokonaan velanotolla; suhde velkaantumiseen oli aika lailla erilainen kuin nykyään. Vähäisestä velan määrästä on ollut paljon sellaista hyötyä, joka ei helposti näy julkisuudessa; korot pysyvät alhaisina, velkojen juoksuaikaa (maturiteettia) voi tarvittaessa helposti pidentää ja yksityisen sektorin kanssa ei tarvitse kilpailla rahoituksesta. Alhainen velan taso mahdollistaa myös velanoton sellaisessa kriisitilanteessa, jossa todella tarvitaan velkarahoitusta. Siksi velan otto nykytilanteessa on huonoa politiikkaa, pelimerkkien käyttämistä tilanteessa, jossa niitä ei välttämättä tarvita. Sama koskee tietenkin myös valtion omaisuuden myyntiä; sitäkin tarvittaisiin kriisitilanteessa.<br />Hallituksen verokaavailut ovat toistaiseksi vielä arvailujen varassa, mutta oletettavasti kohteena on ainakin yritysverotus ehkä myös pääomaverotus. Jos kohta idea osinkojen lähdeverosta ei ole täysin mahdoton, on &rdquo;iso kuvio&rdquo; kuitenkin väärän suuntainen. Yhteisöveron osalta suunta maailmalla on kuitenkin selvästi alaspäin. Kun kaikki maat kuitenkin jollain tavoin kilpailevat kansainvälisestä rahoituksesta, on aika vaikea uida vastavirtaan ja ylläpitää Suomen tapaisessa pienessä maassa korkeampaa verokantaa kuin muualla. Helposti sitten päädytään perverssiin tilanteeseen, jossa yritysverotusta kiristetään ja syntyviä ongelmia yritetään paikata erilaisilla tukiaisilla. Toki on niin, että yhteisöverotuksessa on nyt omituisia vähennyksiä, joiden ansiosta verotus on kaikkea muuta kuin neutraalia. Mutta olen epäluuloinen sen suhteen, että Säätytalolla olisi sellainen tietämys, että yritysverotus nyt pantaisiin oikealle tolalle. Ongelma on vielä siinä, että esimerkiksi lähdeveron osalta kaikki hyvät tavoitteet voivat nollaantua siksi, että pääomat (ja yritykset) vain liikkuvat maasta toiseen.&nbsp; &nbsp;&nbsp;<br />Maailmalla on tehty &rdquo;valtavasti&rdquo; tutkimusta siitä, miten yhtäältä menojen leikkaukset ja toisaalta verotuksen kiristäminen vaikuttavat talouteen. Jonkinlainen konsensus näyttää olevan, että verotuksen kiristäminen on &rdquo;se paha&rdquo; vaihtoehto. Usein viitataan IMF:n tutkimuksiin, joissa vertaillaan näitä kohta vaihtoehtoa laskemalla ns. päätösperäisten leikkausten ja veronkorotusten BKT-vaikutukset. Tulos on ollut se, että verotuksen kiristäminen julkisen talouden tervehdyttämisessä on paljon huonompi vaihtoehto kuin menojen leikkaukset (ks. oheisen kuvan 2 vasteet ilmaistuna vuositason viiveinä). Päinvastoin kuin Suomessa yleisesti tunnutaan ajattelevan, verotuksen ja julkisten menojen olennaisimmat vaikutuskohteet eivät ole tulonjako vaan tulojen taso ja tulojen kasvuvauhti. Poliitikoilla vaan on aina ensi mielessä tulonjako, keltä otetaan ja kelle annetaan. Silloin vaan unohtuu, että talouselämä ei ole mitään nollasummapeli &rdquo;hyvin&rdquo; ja &rdquo;pahojen&rdquo; kesken.&nbsp;<br /><a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2018/03/pdf/alesina.pdf" title="https://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2018/03/pdf/alesina.pdf">https://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2018/03/pdf/alesina.pdf</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Pitäisikö tähän pääministerikandidaatti Antti Rinteen ilmoitukseen suhtautua ilolla; vihdoinkin ovat niukkuuden päivät ohi. Mieleen tulevat Mauno Koiviston usein toistamat Raamatun sanat ”Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat”. Koivisto ei oikein uskonut ilosanomiin julkisten menojen (tuloista riippumattomasta) kasvusta ja voi vain kuvitella, mitä Väinö Tanner olisi sanonut näistä ilosanomista. 
Hallituksen ohjelmaa tuskin julkaistaan ennen eurovaaleja, mutta jotain toki tiedämme jo etukäteen. Jo hallituksen koostumuksesta voimme päätellä, että menot kasvavat. Menojen kasvua leimaavat mediaseksikkäät erät investoinneista koulutukseen, infraan ja terveydenhoitoon. Oletettavasti myös ”maailman parantaminen” saa osansa. Kaikkia menojen lisäyksiä kutsutaan investoinneiksi, joten niiden rahoittaminen velkarahalla tai valtion omaisuutta myymällä saataisiin näyttämään oikeutetulta. 
Valtion omaisuuden myyminen, jota edellisetkin hallitukset ovat kilvan harjoittaneet, on epäilyttävää, jopa halpahintaista, jos tarkoituksena on välttää valtion velan kasvattaminen. Viime kädessä kyse on vain taseoperaatioista. Valtion saamiset ja velat supistuvat saman verran, mutta eivät valtion nettosaatavat tietenkään muutu miksikään. Jos nostan pankista 100 000 euron lainan ja laitan se tililleni, ei minun varallisuuteni muutu siitä miksikään. 
On jotenkin mysteeri, miksi vasemmistossa suhtaudutaan velkaantumiseen, jos ei nyt innostuneesti, niin ainakin verraten välinpitämättömästi. Kuitenkin toisaalta ollaan tuohtuvinaan pikavippiyhtiöiden myöntämien velkojan kasvusta, mutta ehkä ongelmaksi koetaan vain nämä ”pahat” yhtiöt, eivätkä velkoja hamuavat asiakkaat. Suomi on kautta aikojen ollut alhaisen valtion velan maa; velkaa on ollut keskimäärin vain 10 prosenttia suhteessa kokonaistuotannon arvoon. Nyt ollaan kuitenkin samalla tasolla kuin suuren laman aikaan 1990-luvun alussa ja jatkosodan loppuvaiheessa 1944 (kuvio). Väinö Tanner ei (valtiovarainministerinä olleessa 1942-1944) halunnut rahoittaa edes sotaa kokonaan velanotolla; suhde velkaantumiseen oli aika lailla erilainen kuin nykyään. Vähäisestä velan määrästä on ollut paljon sellaista hyötyä, joka ei helposti näy julkisuudessa; korot pysyvät alhaisina, velkojen juoksuaikaa (maturiteettia) voi tarvittaessa helposti pidentää ja yksityisen sektorin kanssa ei tarvitse kilpailla rahoituksesta. Alhainen velan taso mahdollistaa myös velanoton sellaisessa kriisitilanteessa, jossa todella tarvitaan velkarahoitusta. Siksi velan otto nykytilanteessa on huonoa politiikkaa, pelimerkkien käyttämistä tilanteessa, jossa niitä ei välttämättä tarvita. Sama koskee tietenkin myös valtion omaisuuden myyntiä; sitäkin tarvittaisiin kriisitilanteessa.
Hallituksen verokaavailut ovat toistaiseksi vielä arvailujen varassa, mutta oletettavasti kohteena on ainakin yritysverotus ehkä myös pääomaverotus. Jos kohta idea osinkojen lähdeverosta ei ole täysin mahdoton, on ”iso kuvio” kuitenkin väärän suuntainen. Yhteisöveron osalta suunta maailmalla on kuitenkin selvästi alaspäin. Kun kaikki maat kuitenkin jollain tavoin kilpailevat kansainvälisestä rahoituksesta, on aika vaikea uida vastavirtaan ja ylläpitää Suomen tapaisessa pienessä maassa korkeampaa verokantaa kuin muualla. Helposti sitten päädytään perverssiin tilanteeseen, jossa yritysverotusta kiristetään ja syntyviä ongelmia yritetään paikata erilaisilla tukiaisilla. Toki on niin, että yhteisöverotuksessa on nyt omituisia vähennyksiä, joiden ansiosta verotus on kaikkea muuta kuin neutraalia. Mutta olen epäluuloinen sen suhteen, että Säätytalolla olisi sellainen tietämys, että yritysverotus nyt pantaisiin oikealle tolalle. Ongelma on vielä siinä, että esimerkiksi lähdeveron osalta kaikki hyvät tavoitteet voivat nollaantua siksi, että pääomat (ja yritykset) vain liikkuvat maasta toiseen.    
Maailmalla on tehty ”valtavasti” tutkimusta siitä, miten yhtäältä menojen leikkaukset ja toisaalta verotuksen kiristäminen vaikuttavat talouteen. Jonkinlainen konsensus näyttää olevan, että verotuksen kiristäminen on ”se paha” vaihtoehto. Usein viitataan IMF:n tutkimuksiin, joissa vertaillaan näitä kohta vaihtoehtoa laskemalla ns. päätösperäisten leikkausten ja veronkorotusten BKT-vaikutukset. Tulos on ollut se, että verotuksen kiristäminen julkisen talouden tervehdyttämisessä on paljon huonompi vaihtoehto kuin menojen leikkaukset (ks. oheisen kuvan 2 vasteet ilmaistuna vuositason viiveinä). Päinvastoin kuin Suomessa yleisesti tunnutaan ajattelevan, verotuksen ja julkisten menojen olennaisimmat vaikutuskohteet eivät ole tulonjako vaan tulojen taso ja tulojen kasvuvauhti. Poliitikoilla vaan on aina ensi mielessä tulonjako, keltä otetaan ja kelle annetaan. Silloin vaan unohtuu, että talouselämä ei ole mitään nollasummapeli ”hyvin” ja ”pahojen” kesken. 
https://www.imf.org/external/pubs/ft/fandd/2018/03/pdf/alesina.pdf

 

]]>
10 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276289-ei-tarvitse-leikata#comments Julkiset menot Valtion velka Verotus Tue, 21 May 2019 14:45:44 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276289-ei-tarvitse-leikata