Tasa-arvo http://paavonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132802/all Thu, 16 May 2019 19:06:43 +0300 fi Helppo tapa kaventaa "verokiilaa" on leskeneläkkeen poisto http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276063-helppo-tapa-kaventaa-verokiilaa-on-leskenelakkeen-poisto <p>Meillä on tapana puhua verokiilasta, kun verrataan palkansaajan käteen jäävää palkkaa palkanmaksusta johtuvaan lakisääteiseen työnantajakustannukseen. Verokiila sisältää kaksi peruselementtiä, ansiosidonnaisiin etuuksiin liittyvät maksut ja varsinaiset verot yhteiseen kassaan. Maksut jakautuvat vielä työnantaja- ja työntekijämaksuihin hieman keinotekoisesti, sillä koko potin kustantaa palkansaaja omalla työllään.</p><p>Ansiosidonnaisista maksuista suurin on työeläkemaksu, joka on nykyisin yksityisellä puolella noin 24 % bruttopalkasta. Tästä kuluu yksityisellä puolella noin 1,8 %-yksikköä perhe-eläkkeisiin, jotka koostuvat lähinnä leskeneläkkeistä. Kunnallisella puolella luku on 1,1 %-yksikköä.</p><p>Työeläkejärjestelmän perusajatuksena on, että kukin meistä saa ansioihinsa suhteutetun eläkkeen jonka maksu on myös ansioihin sidottu. Vakuutus on pakollinen riskivakuutus, eläkettä maksetaan kullekin suodun elinajan mukaisesti.</p><p>Leskeneläke ei sovi tähän filosofiaan. Leski saa tietenkin omiin ansioihinsa suhteutetun eläkkeen, mutta tämän lisäksi vielä puolisonsa ansioihin suhteutettua eläkettä. Tästä eläkkeen osasta leski ei ole itse maksanut lainkaan maksuja.</p><p>Leskeneläke edustaa patriarkaalista ajattelua, mihin kuuluu miehen velvoite vastata puolisonsa elannosta. Kun eläkejärjestelmää luotiin, oli tavanomaista, että mies oli monilapsisen perheen pääasiallinen tulonsaaja, jonka eliniänodote oli nykyistä alhaisempi. Tällöin tuntui oikealta varmistaa perheen ja lesken asema yhteisvastuullisesti työeläkejärjestelmän kautta.</p><p>Nykyisin tilanne on toinen. Perusturvan parannuttua, lapsiluvun alennuttua ja avioerojen lisäännyttyä ei leski useinkaan edusta sellaista kaikkensa perheen eteen uhranneen vaimon laatukuvaa, jonka leskeneläkkeen käsite helposti mieliimme piirtää. Leskissä on paljon toisia puolisoita, jolloin ensimmäinen puoliso jää kokonaan vaille vaikka olisi kasvattanut lapset ja silittänyt paidat.</p><p>Yhtä kaikki, on perustavanlaatuinen epäkohta, että kaikki työeläkemaksua maksavat joutuvat kustantamaan leskeneläkettä, johon leski itse ei ole lainkaan sijoittanut.</p><p>Yksityisen puolen 1,8 %:n perhe-eläkeosuus on merkittävä osa verokiilasta, mutta vaikka naiset elävät miehiä pitempään niin naisvaltainen kunnallinenkin ala joutuu tätä eläkelajia kustantamaan. Ehdotankin, että leskeneläke poistetaan ja palkansaajan eläkemaksua alennetaan kunnallisen järjestelmän mukainen 1,1 %-yksikköä ja yksityisen puolen työnantajamaksua alennetaan 0,7 %-yksikköä. Seurauksena kilpailykyky paranee, aktiiviväestön ostovoima nousee ja kunta- ja valtio saavat enemmän verotuloja, tosin lesken kulutus ja&nbsp; verot menetetään.</p><p>Koska meillä&nbsp; ei ole ollut&nbsp; tapana alentaa maksuun tulleita eläkkeitä tarvitaan pitkä siirtymäaika, sitkeimmille ehkä noin puoli vuosisataa ei-ansioeläkettä.</p><p>Niille, jotka tahtovat huomioida oman puolison kotityön merkityksen, tulee antaa mahdollisuus jakaa oma eläkekertymänsä puolison kanssa kertymän syntyvuosina vaikka fifty-fifty.</p><p>Lesken asema on usein hankala mutta kyse on perheen sisäisistä järjestelyistä ja yksilön valinnoista pikemminkin kuin ansiosidonnaisesta yhteisvastuusta. Räikeimmillään kyse on selvästä epäkohdasta, kun eläkettä maksetaan vuosikymmeniä nuorena avioliiton solmineelle.</p><p>Ansiosidonnaista järjestelmäämme on vaikea muuttaa ilman etujärjestöjen siunausta, vaikka lait säädetäänkin eduskunnassa. Sdp-johtoinen hallitus tähän pystyy.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meillä on tapana puhua verokiilasta, kun verrataan palkansaajan käteen jäävää palkkaa palkanmaksusta johtuvaan lakisääteiseen työnantajakustannukseen. Verokiila sisältää kaksi peruselementtiä, ansiosidonnaisiin etuuksiin liittyvät maksut ja varsinaiset verot yhteiseen kassaan. Maksut jakautuvat vielä työnantaja- ja työntekijämaksuihin hieman keinotekoisesti, sillä koko potin kustantaa palkansaaja omalla työllään.

Ansiosidonnaisista maksuista suurin on työeläkemaksu, joka on nykyisin yksityisellä puolella noin 24 % bruttopalkasta. Tästä kuluu yksityisellä puolella noin 1,8 %-yksikköä perhe-eläkkeisiin, jotka koostuvat lähinnä leskeneläkkeistä. Kunnallisella puolella luku on 1,1 %-yksikköä.

Työeläkejärjestelmän perusajatuksena on, että kukin meistä saa ansioihinsa suhteutetun eläkkeen jonka maksu on myös ansioihin sidottu. Vakuutus on pakollinen riskivakuutus, eläkettä maksetaan kullekin suodun elinajan mukaisesti.

Leskeneläke ei sovi tähän filosofiaan. Leski saa tietenkin omiin ansioihinsa suhteutetun eläkkeen, mutta tämän lisäksi vielä puolisonsa ansioihin suhteutettua eläkettä. Tästä eläkkeen osasta leski ei ole itse maksanut lainkaan maksuja.

Leskeneläke edustaa patriarkaalista ajattelua, mihin kuuluu miehen velvoite vastata puolisonsa elannosta. Kun eläkejärjestelmää luotiin, oli tavanomaista, että mies oli monilapsisen perheen pääasiallinen tulonsaaja, jonka eliniänodote oli nykyistä alhaisempi. Tällöin tuntui oikealta varmistaa perheen ja lesken asema yhteisvastuullisesti työeläkejärjestelmän kautta.

Nykyisin tilanne on toinen. Perusturvan parannuttua, lapsiluvun alennuttua ja avioerojen lisäännyttyä ei leski useinkaan edusta sellaista kaikkensa perheen eteen uhranneen vaimon laatukuvaa, jonka leskeneläkkeen käsite helposti mieliimme piirtää. Leskissä on paljon toisia puolisoita, jolloin ensimmäinen puoliso jää kokonaan vaille vaikka olisi kasvattanut lapset ja silittänyt paidat.

Yhtä kaikki, on perustavanlaatuinen epäkohta, että kaikki työeläkemaksua maksavat joutuvat kustantamaan leskeneläkettä, johon leski itse ei ole lainkaan sijoittanut.

Yksityisen puolen 1,8 %:n perhe-eläkeosuus on merkittävä osa verokiilasta, mutta vaikka naiset elävät miehiä pitempään niin naisvaltainen kunnallinenkin ala joutuu tätä eläkelajia kustantamaan. Ehdotankin, että leskeneläke poistetaan ja palkansaajan eläkemaksua alennetaan kunnallisen järjestelmän mukainen 1,1 %-yksikköä ja yksityisen puolen työnantajamaksua alennetaan 0,7 %-yksikköä. Seurauksena kilpailykyky paranee, aktiiviväestön ostovoima nousee ja kunta- ja valtio saavat enemmän verotuloja, tosin lesken kulutus ja  verot menetetään.

Koska meillä  ei ole ollut  tapana alentaa maksuun tulleita eläkkeitä tarvitaan pitkä siirtymäaika, sitkeimmille ehkä noin puoli vuosisataa ei-ansioeläkettä.

Niille, jotka tahtovat huomioida oman puolison kotityön merkityksen, tulee antaa mahdollisuus jakaa oma eläkekertymänsä puolison kanssa kertymän syntyvuosina vaikka fifty-fifty.

Lesken asema on usein hankala mutta kyse on perheen sisäisistä järjestelyistä ja yksilön valinnoista pikemminkin kuin ansiosidonnaisesta yhteisvastuusta. Räikeimmillään kyse on selvästä epäkohdasta, kun eläkettä maksetaan vuosikymmeniä nuorena avioliiton solmineelle.

Ansiosidonnaista järjestelmäämme on vaikea muuttaa ilman etujärjestöjen siunausta, vaikka lait säädetäänkin eduskunnassa. Sdp-johtoinen hallitus tähän pystyy.

]]>
17 http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276063-helppo-tapa-kaventaa-verokiilaa-on-leskenelakkeen-poisto#comments Ay-liike Perhe-eläke Tasa-arvo Työeläke Verokiila Thu, 16 May 2019 16:06:43 +0000 Olli Saarinen http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276063-helppo-tapa-kaventaa-verokiilaa-on-leskenelakkeen-poisto
Maria Ohisalo, tohtori, joka luulee olevansa fiksumpi kuin onkaan http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275925-maria-ohisalo-tohtori-joka-luulee-olevansa-fiksumpi-kuin-onkaan <p>Maria Ohisalo on feministi, josta tulee ison puolueen, Vihreiden puheenjohtaja. Tuskin sentään äijäfeministi, niin kuin Antti Rinne itseään tituleeraa. Ohisalo on köyhyystutkija, joka väittää naisen euron olevan tasa-arvo-ongelma.</p><p>Hänen twiitissään naisen palkkakuilu on 17 %. Vihreiden sivuilta löydämme jopa kovemmankin väitteen: &quot;Naiset ansaitsevat 20-30 prosenttia miehiä vähemmän, samasta työstäkin vielä keskimäärin 5 prosenttia vähemmän.&quot; Ei Suomessa ole tehty kuin yksi tutkimus, jossa on tutkittu samalla nimikkeellä työskentelevien miesten ja naisten palkkoja. Se tehtiin 30 suuryrityksessä, joista löytyi kyllin paljon samaa työtä tekeviä miehiä ja naisia. Näissä yrityksissä naiset ansaitsivat 98 -104 % miesten palkoista.</p><p>Eihän ansiotasosta pysty mitenkään päättelemään, kummalla sukupuolella on parempi palkkataso. Jos Ville ansaitsee 3600 euroa kuussa ja Anni 3000 euroa kuussa, Villen ansiotaso on 20 % korkeampi. Mutta Jos Ville tekee 180 työtuntia kuussa ja Anni 150 tuntia, on molemmilla sama keskituntipalkka 20 euroa/tunti. Mutta ei tässä vielä läheskään kaikki. Villellä on vuosilomaa 5 viikkoa ja Annilla 8 viikkoa vuodessa. Kun laskemme tuntipalkan vuosityötuntia kohden, se onkin Annilla jo 5,7 % korkeampi. Annin ansiotaso 80 senttiä onkin palkkatasona noin 106 senttiä. Ja tässäkin on vielä vertaamatta kaikki ei-syrjivät palkanosat, kuten työaikalisät ja epämukavien työolosuhteiden lisät, ynnä muuta, ynnä muuta...</p><p>Feministitutkijoiden perusvirhe on se, että he pitävät aksioomana, että naisten palkkataso on 17 % pienempi kuin miesten. Sitä ei heidän mielestään tarvitse todistaa. Eikä kukaan ole todistanut sitä Suomessa tasa-arvoisella menetelmällä.&nbsp; Tuo 17 % ei kuitenkaan ole ero palkkatasossa vaan ansiotasossa, joka ei ole tasa-arvoinen palkkaeromittari.</p><p>(Aksiooma on perusoletus, jonka paikkaansapitävyys on ilmeinen. Joidenkin filosofien mielestä aksioomia ei ole olemassa.)</p><p>Ohisalo vaatii: &quot;Selittämättömistä palkkaeroista eri sukupuolten välillä on päästävä eroon.&quot; Maria voi nukkua yönsä rauhassa, ei Suomessa ole selittymätöntä palkkaeroa. Kaikki ero ansiotasossa on selitetty jo yli sataprosenttisesti ja palkkaero on tosiasiassa Suomessa naisten hyväksi.</p><p>Mahtaako hallitusneuvotteluissa Ohisalosta tulla tasa-arvoministeri? Jos tulee, tämä palkkaeroälyttömyys jatkuu, jatkuu ja jatkuu...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maria Ohisalo on feministi, josta tulee ison puolueen, Vihreiden puheenjohtaja. Tuskin sentään äijäfeministi, niin kuin Antti Rinne itseään tituleeraa. Ohisalo on köyhyystutkija, joka väittää naisen euron olevan tasa-arvo-ongelma.

Hänen twiitissään naisen palkkakuilu on 17 %. Vihreiden sivuilta löydämme jopa kovemmankin väitteen: "Naiset ansaitsevat 20-30 prosenttia miehiä vähemmän, samasta työstäkin vielä keskimäärin 5 prosenttia vähemmän." Ei Suomessa ole tehty kuin yksi tutkimus, jossa on tutkittu samalla nimikkeellä työskentelevien miesten ja naisten palkkoja. Se tehtiin 30 suuryrityksessä, joista löytyi kyllin paljon samaa työtä tekeviä miehiä ja naisia. Näissä yrityksissä naiset ansaitsivat 98 -104 % miesten palkoista.

Eihän ansiotasosta pysty mitenkään päättelemään, kummalla sukupuolella on parempi palkkataso. Jos Ville ansaitsee 3600 euroa kuussa ja Anni 3000 euroa kuussa, Villen ansiotaso on 20 % korkeampi. Mutta Jos Ville tekee 180 työtuntia kuussa ja Anni 150 tuntia, on molemmilla sama keskituntipalkka 20 euroa/tunti. Mutta ei tässä vielä läheskään kaikki. Villellä on vuosilomaa 5 viikkoa ja Annilla 8 viikkoa vuodessa. Kun laskemme tuntipalkan vuosityötuntia kohden, se onkin Annilla jo 5,7 % korkeampi. Annin ansiotaso 80 senttiä onkin palkkatasona noin 106 senttiä. Ja tässäkin on vielä vertaamatta kaikki ei-syrjivät palkanosat, kuten työaikalisät ja epämukavien työolosuhteiden lisät, ynnä muuta, ynnä muuta...

Feministitutkijoiden perusvirhe on se, että he pitävät aksioomana, että naisten palkkataso on 17 % pienempi kuin miesten. Sitä ei heidän mielestään tarvitse todistaa. Eikä kukaan ole todistanut sitä Suomessa tasa-arvoisella menetelmällä.  Tuo 17 % ei kuitenkaan ole ero palkkatasossa vaan ansiotasossa, joka ei ole tasa-arvoinen palkkaeromittari.

(Aksiooma on perusoletus, jonka paikkaansapitävyys on ilmeinen. Joidenkin filosofien mielestä aksioomia ei ole olemassa.)

Ohisalo vaatii: "Selittämättömistä palkkaeroista eri sukupuolten välillä on päästävä eroon." Maria voi nukkua yönsä rauhassa, ei Suomessa ole selittymätöntä palkkaeroa. Kaikki ero ansiotasossa on selitetty jo yli sataprosenttisesti ja palkkaero on tosiasiassa Suomessa naisten hyväksi.

Mahtaako hallitusneuvotteluissa Ohisalosta tulla tasa-arvoministeri? Jos tulee, tämä palkkaeroälyttömyys jatkuu, jatkuu ja jatkuu...

]]>
8 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275925-maria-ohisalo-tohtori-joka-luulee-olevansa-fiksumpi-kuin-onkaan#comments Palkkaepätasa-arvo Palkkaero Palkkatasa-arvo Tasa-arvo Mon, 13 May 2019 13:57:40 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275925-maria-ohisalo-tohtori-joka-luulee-olevansa-fiksumpi-kuin-onkaan
Palkkatasa-arvo esillä hallitusohjelmaa rakennettaessa http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275794-palkkatasa-arvo-esilla-hallitusohjemaa-rakennettaessa <p>Äijäfeministi Antti Rinne kutsui etujärjestöt hallitusohjelmaneuvotteluihin.</p><p>Lainauksia Hesarista (Teija Sutinen ja Teemu Muhonen, HS 10.5.2019):<br /><em>&quot;Etenkin eräs neuvotteluiden keskeinen ryhmä, joka pohtii työelämän kehittämistä, perhevapaita ja palkkatasa-arvoa, on <u>työmarkkinaosapuolten</u> edustajien miehittämä. Ryhmässä Sdp:n toisena neuvottelijana istuu SAK:n johtoryhmän jäsen Saana Siekkinen. Ryhmää vetää Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Lisäksi ryhmässä istuvat vasemmistoliiton edustajina Teija Asara-laaksonen JHL:stä ja Anu Tuija-Lehto SAK:sta. Ryhmän sihteerinä toimii Sdp:n nimittämä Sivistystyönantajaien asiantuntija Jussi-Pekka Rode. Poliitikkoja ryhmässä istuu Lindtmanin lisäksi viisi.&quot;</em><br /><em>&quot;Sdp:llä toinen kunkin työryhmän edustajasta on poliitikko ja toinen asiantuntija. Esimerkiksi SAK-johtaja Saana Siekkinen on tällainen asiantuntija.&quot;</em></p><p><em>&quot;Neuvotteluissa kaikki heistä edustavat vain Sdp:tä, Rinne sanoo HS:lle.&quot;</em></p><p><strong>MUTTA:</strong> <em>&quot;Siekkinen sanoo, ettei hän ole ollut mukana Sdp:n työelämätyöryhmissä.&quot;</em></p><p>Kun toimittajat sanovat, että <u>työmarkkinaosapuolet</u> ovat mukana, niin siinä on monikko. Onko siellä työnantaleiristäkin osallistujia? Onko heitä yhtä monta kuin työntekijäjärjestöistä? Keitä he ovat? Mikseivät Hesarin toimittajat haastatelleet heitä?</p><p>_______________________________________________</p><p>Ensi viikolla kuullaan muita lobbareita erikseen kolmena päivänä kaksi tuntia.</p><p>Koska en usko kenenkään työelämätyöryhmässä erottavan ansiotasoa ja palkkatasoa toisistaan, odottelen kutsua hallitusohjelmaneuvotteluihin. Kai nyt sentään yhtä miestäkin kuullaan palkkatasa-arvoa käsiteltäessä? Ja muutenkin laki edellyttää, että julkisen sektorin työryhmissä miehiä/naisia on kumpiakin vähintään 40 %.</p><p>Läpinäkyvyyden vuoksi työryhmien kokoonpanojen tulisi olla julkisia. Sitä vaatii myös korruption vastainen toimintakulttuuri.</p><p>Jos aiotte tietää, mitä sanon siellä, kannattaa lukea Tasa-arvosanomien viimeinen numero 1/2019. Olen julkaisun päätoimittaja.</p><p><a href="http://www.issuu.com/staatus" title="www.issuu.com/staatus">www.issuu.com/staatus</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Äijäfeministi Antti Rinne kutsui etujärjestöt hallitusohjelmaneuvotteluihin.

Lainauksia Hesarista (Teija Sutinen ja Teemu Muhonen, HS 10.5.2019):
"Etenkin eräs neuvotteluiden keskeinen ryhmä, joka pohtii työelämän kehittämistä, perhevapaita ja palkkatasa-arvoa, on työmarkkinaosapuolten edustajien miehittämä. Ryhmässä Sdp:n toisena neuvottelijana istuu SAK:n johtoryhmän jäsen Saana Siekkinen. Ryhmää vetää Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Lisäksi ryhmässä istuvat vasemmistoliiton edustajina Teija Asara-laaksonen JHL:stä ja Anu Tuija-Lehto SAK:sta. Ryhmän sihteerinä toimii Sdp:n nimittämä Sivistystyönantajaien asiantuntija Jussi-Pekka Rode. Poliitikkoja ryhmässä istuu Lindtmanin lisäksi viisi."
"Sdp:llä toinen kunkin työryhmän edustajasta on poliitikko ja toinen asiantuntija. Esimerkiksi SAK-johtaja Saana Siekkinen on tällainen asiantuntija."

"Neuvotteluissa kaikki heistä edustavat vain Sdp:tä, Rinne sanoo HS:lle."

MUTTA: "Siekkinen sanoo, ettei hän ole ollut mukana Sdp:n työelämätyöryhmissä."

Kun toimittajat sanovat, että työmarkkinaosapuolet ovat mukana, niin siinä on monikko. Onko siellä työnantaleiristäkin osallistujia? Onko heitä yhtä monta kuin työntekijäjärjestöistä? Keitä he ovat? Mikseivät Hesarin toimittajat haastatelleet heitä?

_______________________________________________

Ensi viikolla kuullaan muita lobbareita erikseen kolmena päivänä kaksi tuntia.

Koska en usko kenenkään työelämätyöryhmässä erottavan ansiotasoa ja palkkatasoa toisistaan, odottelen kutsua hallitusohjelmaneuvotteluihin. Kai nyt sentään yhtä miestäkin kuullaan palkkatasa-arvoa käsiteltäessä? Ja muutenkin laki edellyttää, että julkisen sektorin työryhmissä miehiä/naisia on kumpiakin vähintään 40 %.

Läpinäkyvyyden vuoksi työryhmien kokoonpanojen tulisi olla julkisia. Sitä vaatii myös korruption vastainen toimintakulttuuri.

Jos aiotte tietää, mitä sanon siellä, kannattaa lukea Tasa-arvosanomien viimeinen numero 1/2019. Olen julkaisun päätoimittaja.

www.issuu.com/staatus

]]>
14 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275794-palkkatasa-arvo-esilla-hallitusohjemaa-rakennettaessa#comments Epätasa-arvo Palkkaepätasa-arvo Palkkaero Palkkatasa-arvo Tasa-arvo Fri, 10 May 2019 13:48:58 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275794-palkkatasa-arvo-esilla-hallitusohjemaa-rakennettaessa
Suojele minua kaikelta http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275464-suojele-minua-kaikelta <p>Ultra Bran biisissä 1997 laulettiin &quot;minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkään pelätä&quot;. Elettiin 1990 -luvun laman ja ahdistuneen grungen jälkeisiä vahvan kasvun vuosia. Nostalgia yhdistettynä naiiveihin sanoituksiin oli kovaa valuuttaa opiskelupiireissä ja vähän laajemminkin.</p><p>Ihmiset huokaisivat lamasta selviämisen helpotuksesta. Ei tämä maa kaatunut, vaikka synnyttikin liian monta epäinhimillistä kohtaloa. Nyt maailman tuska on taas saavuttanut saman pisteen tai ylikin, vaikka taloudellisesti meillä ei ole lainkaan niin huonosti kuin tuolloin. Aurinko kärventää meidät kuoliaaksi, mutta jo sitä ennen muuttoliike talloo ihmiset jalkoihinsa. Pessimismi on vahvaa, vaikka keskimäärin meillä menee hyvin. Jos julkista keskustelua yrittää tulkita, niin kaikkein pessimistisimmiltä vaikuttavat nuoret. Heiltä puuttuu uskoa siihen, että elämän voi rakentaa johonkin paikkaan.</p><p>Epäsäännölliset työt, matkustamisen helppous ja vapaus valita, ovat luoneet kulttuurin, jossa sitoutuminen mihinkään tiettyyn asiaan on epäoleellista. Jotta ihminen ja ihmiskunta pääsisi peloistaan, tarvittaisiin kuitenkin asioiden ratkaisemiseen intohimoisesti ja sitoutuneesti suhtautuvia ihmisiä. Niitä, jotka jaksavat vääntää ja uskoa tulevaisuuteen silloinkin kun on vaikeaa. Ultra Bran biisi kuvasi tuota (tai ainakin itse tulkitsen niin). Suomi oli pelännyt koko 1990 -luvun laman ja ihan syystäkin. Elämä ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan Suomi nousi ennätyksellisen vahvana uuteen kukoistukseen.</p><p>Jotakin politiikassamme on pahasti vinossa, kun tänään se lietsoo synkkyyttä kasvun keskellä. Maailma on kriisissä monin tavoin, mutta ongelman ratkaisut eivät synny kauhistelemalla, vaan uskomalla tulevaisuuteen ja toimimalla muita kannustavasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ultra Bran biisissä 1997 laulettiin "minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkään pelätä". Elettiin 1990 -luvun laman ja ahdistuneen grungen jälkeisiä vahvan kasvun vuosia. Nostalgia yhdistettynä naiiveihin sanoituksiin oli kovaa valuuttaa opiskelupiireissä ja vähän laajemminkin.

Ihmiset huokaisivat lamasta selviämisen helpotuksesta. Ei tämä maa kaatunut, vaikka synnyttikin liian monta epäinhimillistä kohtaloa. Nyt maailman tuska on taas saavuttanut saman pisteen tai ylikin, vaikka taloudellisesti meillä ei ole lainkaan niin huonosti kuin tuolloin. Aurinko kärventää meidät kuoliaaksi, mutta jo sitä ennen muuttoliike talloo ihmiset jalkoihinsa. Pessimismi on vahvaa, vaikka keskimäärin meillä menee hyvin. Jos julkista keskustelua yrittää tulkita, niin kaikkein pessimistisimmiltä vaikuttavat nuoret. Heiltä puuttuu uskoa siihen, että elämän voi rakentaa johonkin paikkaan.

Epäsäännölliset työt, matkustamisen helppous ja vapaus valita, ovat luoneet kulttuurin, jossa sitoutuminen mihinkään tiettyyn asiaan on epäoleellista. Jotta ihminen ja ihmiskunta pääsisi peloistaan, tarvittaisiin kuitenkin asioiden ratkaisemiseen intohimoisesti ja sitoutuneesti suhtautuvia ihmisiä. Niitä, jotka jaksavat vääntää ja uskoa tulevaisuuteen silloinkin kun on vaikeaa. Ultra Bran biisi kuvasi tuota (tai ainakin itse tulkitsen niin). Suomi oli pelännyt koko 1990 -luvun laman ja ihan syystäkin. Elämä ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan Suomi nousi ennätyksellisen vahvana uuteen kukoistukseen.

Jotakin politiikassamme on pahasti vinossa, kun tänään se lietsoo synkkyyttä kasvun keskellä. Maailma on kriisissä monin tavoin, mutta ongelman ratkaisut eivät synny kauhistelemalla, vaan uskomalla tulevaisuuteen ja toimimalla muita kannustavasti.

]]>
6 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275464-suojele-minua-kaikelta#comments Eduskunta Ilmastonmuutos Maahanmuutto Politiikka Tasa-arvo Sat, 04 May 2019 06:13:38 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275464-suojele-minua-kaikelta
Tasa-arvosta http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275072-tasa-arvosta <p>Vaalien alla kävin mielenkiintoisen keskustelun omalla Facebook -seinälläni. Suosittelin ihmisiä äänestämään eduskuntaan erinomaisia naisia, jotta tasa-arvo eduskunnassakin toteutuisi. Naisia on Suomessa jopa hieman enemmän kuin miehiä, joten suhdeluvun pitäisi olla lähellä 50-50, kun muun sukupuolisia ei tilastoissa ilmoiteta. Avaukseni luonnollisesti ihastutti ja vihastutti. &nbsp;</p><p>Tämä keskustelu erityisesti, kuten keskustelut yleensäkin, avasi silmiäni tasa-arvon osalta. Olen edelleen tasa-arvon vahva kannattaja, mutta keskustelun tuoksinassa havahduin, että tasa-arvoa ei edistetä, saati toteuteta vain sukupuolten prosenttiosuuksia laskemalla. Olennaisempaa on linja, mitä kukakin henkilö päätöksenteossa edistää.</p><p>Suomen laki edellyttää tasa-arvoa naisille ja miehille. Jos tässä unohdetaan lakipykälät ja pohditaan käsitettä käytännön tasolla, se mielestäni tiivistyy mahdollisuuksien tasa-arvoon ja tasa-arvoiseen palkitsemiseen. Mahdollisuuksien tasa-arvolla tarkoitan, että voivatko naiset ryhtyä esimerkiksi rekkakuskeiksi tai pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajiksi tai miehet lastenhoitajiksi, vanhustenhoitajiksi tai koti-isiksi. Voimmeko me siis toteuttaa itseämme ja osaamistamme vahvuuksistamme vai yhteiskunnan rooliodotuksista käsin? Tässä suhteessa Suomi ei ole vielä aidon tasa-arvoinen, vaikkakin olemme kulkeneet pitkälle tuolla tiellä.</p><p>Tasa-arvoinen palkitseminen taas määräytyy kahdella eri tavalla. Maksammeko naisvaltaisina aloina tunnetuista töistä samaa palkkaa kuin miesvaltaisista töistä, esimerkiksi teknisen alan ja sosiaalialan työt kunnassa. Toinen lähestymistapa on sama palkka samasta työstä. Molemmissa meillä riittää yhä tekemistä.</p><p>Yhtenä keskeisenä tasa-arvoa hidastavana tai edistävänä konkreettisena kysymyksenä lienee perhevapaiden jakautuminen vanhempien kesken. Se selittänee ainakin palkkaeroja samasta työstä, miehen euron ollessa naisen 80 senttiä. Siksi perhevapaauudistus on saatava eteenpäin tällä vaalikaudella. Oma toiveeni on 5+5+5 -malli, jossa sama vanhempi ei voi käyttää kaikkia kolmea perhevapaajaksoista. Täysipäiväisestä hoitovapaamallista voitanee tässä yhteydessä kokonaan luopua ja se säilyisi ainoastaan osittaisen hoitovapaan mallilla nykyisen kaltaisena. Oletan, vaikka en sitä ole laskenut, että muutos olisi vähintäänkin kustannusneutraali.&nbsp;</p><p>Mikä siis saa meidät olettamaan, että eduskunnan uudet 94 naiskansanedustajaa ajavat kaikki tasa-arvoa edistävää perhevapaauudistusta? Itseasiassa, me tiedämme esimerkiksi keskustan ja kristillisdemokraattien edustajista, että heidän mielestään &rdquo;perheet saavat itse päättää&rdquo;. Argumentti on omaa luokkaansa tasa-arvon edistämättömyyden kannalta, sillä perheet saavat nytkin päättää ja tietysti myös jatkossa, mallista riippumatta. Eri asia on, millaisia toimintamalleja tuetaan yhteiskunnan varoilla.</p><p>Tasa-arvosta olemme nähneet vaalivuoden aikana varsin mielenkiintoisia käytännön esimerkkejä. Vihreissä vaalit vedettiin kokeneen miespoliitikon johdolla, vaikka päteviä naisiakin olisi ollut saatavilla.&nbsp;</p><p>SDP:ssä varapuheenjohtaja tuurasi puheenjohtajaa alkuvuonna. Marin oppi tehtäväänsä vaikuttavan nopeasti. Jos SDP olisi elänyt kuten itse opettaa, Rinne olisi huilinut rauhassa itsensä hyvään kuntoon ja antanut Marinin hoitaa vaalit. Vaalitulos olisi voinut tällä ratkaisulla olla merkittävästikin erilainen.&nbsp;</p><p>Harmillisin tasa-arvon näkökulmasta oli viimeisin tapahtumasarja, jossa erinomaisesti pääministerin pestin hoitanut Juha Sipilä ilmoitti luopuvansa keskustan puheenjohtajuudesta jo tänä vuonna. Sinänsä päätös on suoraselkäinen ja ymmärrettävä &rdquo;tulos tai ulos&rdquo; -puheiden jälkeen, mutta jos hän olisi malttanut mielensä ja hoitanut hommaa seuraavaan normaaliin puoluekokoukseen saakka, Saarikko olisi tuolloin mitä luultavimmin asettunut kisaan mukaan. Ratkaisu olisi ollut tasa-arvon näkökulmasta reilu. Nyt Saarikon tekemä päätös oli varsin ymmärrettävä ja kunnioitettavakin.</p><p>Tasa-arvon ja tasapuolisuuden nimissä on rohkeasti todettava, että malka on aina mukavinta löytää toisen silmästä. Onhan meillä edelleen puolueita, joita ei nainen ole koskaan johtanut.</p><p>Nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan, kuinka tasa-arvoa edistävä hallitusohjelma Suomeen saadaan ja miten 200 kansanedustajaamme sukupuolesta riippumatta onnistuvat edistämään tasa-arvoa yhteiskunnassamme.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalien alla kävin mielenkiintoisen keskustelun omalla Facebook -seinälläni. Suosittelin ihmisiä äänestämään eduskuntaan erinomaisia naisia, jotta tasa-arvo eduskunnassakin toteutuisi. Naisia on Suomessa jopa hieman enemmän kuin miehiä, joten suhdeluvun pitäisi olla lähellä 50-50, kun muun sukupuolisia ei tilastoissa ilmoiteta. Avaukseni luonnollisesti ihastutti ja vihastutti.  

Tämä keskustelu erityisesti, kuten keskustelut yleensäkin, avasi silmiäni tasa-arvon osalta. Olen edelleen tasa-arvon vahva kannattaja, mutta keskustelun tuoksinassa havahduin, että tasa-arvoa ei edistetä, saati toteuteta vain sukupuolten prosenttiosuuksia laskemalla. Olennaisempaa on linja, mitä kukakin henkilö päätöksenteossa edistää.

Suomen laki edellyttää tasa-arvoa naisille ja miehille. Jos tässä unohdetaan lakipykälät ja pohditaan käsitettä käytännön tasolla, se mielestäni tiivistyy mahdollisuuksien tasa-arvoon ja tasa-arvoiseen palkitsemiseen. Mahdollisuuksien tasa-arvolla tarkoitan, että voivatko naiset ryhtyä esimerkiksi rekkakuskeiksi tai pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajiksi tai miehet lastenhoitajiksi, vanhustenhoitajiksi tai koti-isiksi. Voimmeko me siis toteuttaa itseämme ja osaamistamme vahvuuksistamme vai yhteiskunnan rooliodotuksista käsin? Tässä suhteessa Suomi ei ole vielä aidon tasa-arvoinen, vaikkakin olemme kulkeneet pitkälle tuolla tiellä.

Tasa-arvoinen palkitseminen taas määräytyy kahdella eri tavalla. Maksammeko naisvaltaisina aloina tunnetuista töistä samaa palkkaa kuin miesvaltaisista töistä, esimerkiksi teknisen alan ja sosiaalialan työt kunnassa. Toinen lähestymistapa on sama palkka samasta työstä. Molemmissa meillä riittää yhä tekemistä.

Yhtenä keskeisenä tasa-arvoa hidastavana tai edistävänä konkreettisena kysymyksenä lienee perhevapaiden jakautuminen vanhempien kesken. Se selittänee ainakin palkkaeroja samasta työstä, miehen euron ollessa naisen 80 senttiä. Siksi perhevapaauudistus on saatava eteenpäin tällä vaalikaudella. Oma toiveeni on 5+5+5 -malli, jossa sama vanhempi ei voi käyttää kaikkia kolmea perhevapaajaksoista. Täysipäiväisestä hoitovapaamallista voitanee tässä yhteydessä kokonaan luopua ja se säilyisi ainoastaan osittaisen hoitovapaan mallilla nykyisen kaltaisena. Oletan, vaikka en sitä ole laskenut, että muutos olisi vähintäänkin kustannusneutraali. 

Mikä siis saa meidät olettamaan, että eduskunnan uudet 94 naiskansanedustajaa ajavat kaikki tasa-arvoa edistävää perhevapaauudistusta? Itseasiassa, me tiedämme esimerkiksi keskustan ja kristillisdemokraattien edustajista, että heidän mielestään ”perheet saavat itse päättää”. Argumentti on omaa luokkaansa tasa-arvon edistämättömyyden kannalta, sillä perheet saavat nytkin päättää ja tietysti myös jatkossa, mallista riippumatta. Eri asia on, millaisia toimintamalleja tuetaan yhteiskunnan varoilla.

Tasa-arvosta olemme nähneet vaalivuoden aikana varsin mielenkiintoisia käytännön esimerkkejä. Vihreissä vaalit vedettiin kokeneen miespoliitikon johdolla, vaikka päteviä naisiakin olisi ollut saatavilla. 

SDP:ssä varapuheenjohtaja tuurasi puheenjohtajaa alkuvuonna. Marin oppi tehtäväänsä vaikuttavan nopeasti. Jos SDP olisi elänyt kuten itse opettaa, Rinne olisi huilinut rauhassa itsensä hyvään kuntoon ja antanut Marinin hoitaa vaalit. Vaalitulos olisi voinut tällä ratkaisulla olla merkittävästikin erilainen. 

Harmillisin tasa-arvon näkökulmasta oli viimeisin tapahtumasarja, jossa erinomaisesti pääministerin pestin hoitanut Juha Sipilä ilmoitti luopuvansa keskustan puheenjohtajuudesta jo tänä vuonna. Sinänsä päätös on suoraselkäinen ja ymmärrettävä ”tulos tai ulos” -puheiden jälkeen, mutta jos hän olisi malttanut mielensä ja hoitanut hommaa seuraavaan normaaliin puoluekokoukseen saakka, Saarikko olisi tuolloin mitä luultavimmin asettunut kisaan mukaan. Ratkaisu olisi ollut tasa-arvon näkökulmasta reilu. Nyt Saarikon tekemä päätös oli varsin ymmärrettävä ja kunnioitettavakin.

Tasa-arvon ja tasapuolisuuden nimissä on rohkeasti todettava, että malka on aina mukavinta löytää toisen silmästä. Onhan meillä edelleen puolueita, joita ei nainen ole koskaan johtanut.

Nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan, kuinka tasa-arvoa edistävä hallitusohjelma Suomeen saadaan ja miten 200 kansanedustajaamme sukupuolesta riippumatta onnistuvat edistämään tasa-arvoa yhteiskunnassamme. 

]]>
5 http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275072-tasa-arvosta#comments Eduskunta Hallitusohjelma Perhevapaaudistus Tasa-arvo Fri, 26 Apr 2019 10:10:46 +0000 Sanna Vauranoja http://sannavauranoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275072-tasa-arvosta
Tasa-arvo parisuhteessa? http://minnakuusjrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275050-tasa-arvo-parisuhteessa <p>Moni on vitsiksi luullut, kun mieheni kertoo minun kuorivan hänelle perunat valmiiksi. Samaten valmistan aamupalan ja teen miehelleni eväät töihin. Teen tämän ja monta muuta asiaa rakkaudesta. Yritän myös parisuhteessa noudattaa sitä neuvoa, että kohtele toista niin kuin haluaisit itseäsi kohdetavan. Feministit ovat varmaan kauhuissaan, eihän näin voi tehdä, on muistettava miesten ja naisten välinen tasa-arvo. Miksi parisuhteessa edes pitäisi pyrkiä täydelliseen tasa-arvoon? Nainen ja mies ovat erilaisia. Miehelle sopii yleensä paljon paremmin ruumiilliset raskaat työt ja naiselle kodin sisätyöt. Jos oikein tarkkoja ollaan, meillä mies voisi ehkä valittaa siitä, ettei tasa-arvo pelaa. Hänellä kun riittää virtaa aamusta iltaan; täyden työpäivän jälkeen puuhastelee illat kotitöiden merkeissä. Puuhommia yms. riittää. Jos itse jaksaisin yhtä paljon tehdä töitä, kotimme kiiltäisi puhtauttaan ja tuoreet leivonnaiset tuoksuisivat joka päivä.</p><p>Kun ikää ja kokemusta tuli epäonnistumisien myötä, tajusin parisuhteen yhdeksi tärkeimmäksi kulmakiveksi rakkauden lisäksi toisen kunnioittamisen. Kumpikaan ei ole täydellinen, mutta puolisostani löytyy piirteitä, joita todella arvostan. Vuosien varrella on koettu ylä- ja alamäet.</p><p>Odotammeko elämän olevan täydellistä? Pitäisi olla hieno talo, uusi auto, huonekalut viimeistä trendiä&hellip; Onnea nuo eivät kuitenkaan tuo tullessaan, velkaa kyllä moninkertaisesti. Miksei voisi tyytyä vähempään? Käytettyinä ostetut huonekalut, auto jolla pääsee paikasta A paikkaan B. Nautin tästä oman pihapiirimme rauhasta, lähimpiin naapureihin on muutama sata metriä matkaa. Nautinnollisia, rentouttavia hetkiä voimme viettää kesäiltaisin pihasaunan lauteilla. Pienet hyvät arkiset asiat saavat murheet unohtumaan.</p><p>Aivan kuten parisuhteessa, voimme samalla tavalla kohdella kaikkia muitakin. Miettien, mitä voisin toisen hyväksi tehdä, missä voisin auttaa. Maailma olisi paljon parempi paikka elää&hellip;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän laulun mieheni kaima esitti hääkirkossamme:</p><p>&rdquo;Entä sitten kun linnut on lähteneet ja verkkaan käy virtojen juoksu.</p><p>Entä sitten kun päivät on viilenneet ja poissa on nurmien tuoksu.</p><p>Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin tuuli tuiskuna lunta kun heittää.</p><p>Yhtä kätesi löydänkö kädestäin paksu jää vaikka muistoja peittää.</p><p>Entä sitten kun päivät jo hämärtyy se pois viekö elämän uskon.</p><p>Entä sitten kun eessämme värjäytyy ranta taivaan jo väreillä ruskon.</p><p>Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin aallot raueten iltaan kun taipuu.</p><p>Yhä kuiskaatko hiljaa mun nimeäin päivä lopulta mailleen kun vaipuu.</p><p>Entä sitten kun lyhenee askeleet on haaveiden tilalla muistot.</p><p>Entä sitten kun silmiin saa kyyneleet nauru lasten ja leikkipuisto.</p><p>Sinä vielä jos viivyt mun vierelläin kun on kaikki jo sanottu kerran.</p><p>Sulle ojentaa tahtoisin elämäin se on sun yhden elämän verran.&rdquo;</p><p>- Timo Koivusalo -</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Moni on vitsiksi luullut, kun mieheni kertoo minun kuorivan hänelle perunat valmiiksi. Samaten valmistan aamupalan ja teen miehelleni eväät töihin. Teen tämän ja monta muuta asiaa rakkaudesta. Yritän myös parisuhteessa noudattaa sitä neuvoa, että kohtele toista niin kuin haluaisit itseäsi kohdetavan. Feministit ovat varmaan kauhuissaan, eihän näin voi tehdä, on muistettava miesten ja naisten välinen tasa-arvo. Miksi parisuhteessa edes pitäisi pyrkiä täydelliseen tasa-arvoon? Nainen ja mies ovat erilaisia. Miehelle sopii yleensä paljon paremmin ruumiilliset raskaat työt ja naiselle kodin sisätyöt. Jos oikein tarkkoja ollaan, meillä mies voisi ehkä valittaa siitä, ettei tasa-arvo pelaa. Hänellä kun riittää virtaa aamusta iltaan; täyden työpäivän jälkeen puuhastelee illat kotitöiden merkeissä. Puuhommia yms. riittää. Jos itse jaksaisin yhtä paljon tehdä töitä, kotimme kiiltäisi puhtauttaan ja tuoreet leivonnaiset tuoksuisivat joka päivä.

Kun ikää ja kokemusta tuli epäonnistumisien myötä, tajusin parisuhteen yhdeksi tärkeimmäksi kulmakiveksi rakkauden lisäksi toisen kunnioittamisen. Kumpikaan ei ole täydellinen, mutta puolisostani löytyy piirteitä, joita todella arvostan. Vuosien varrella on koettu ylä- ja alamäet.

Odotammeko elämän olevan täydellistä? Pitäisi olla hieno talo, uusi auto, huonekalut viimeistä trendiä… Onnea nuo eivät kuitenkaan tuo tullessaan, velkaa kyllä moninkertaisesti. Miksei voisi tyytyä vähempään? Käytettyinä ostetut huonekalut, auto jolla pääsee paikasta A paikkaan B. Nautin tästä oman pihapiirimme rauhasta, lähimpiin naapureihin on muutama sata metriä matkaa. Nautinnollisia, rentouttavia hetkiä voimme viettää kesäiltaisin pihasaunan lauteilla. Pienet hyvät arkiset asiat saavat murheet unohtumaan.

Aivan kuten parisuhteessa, voimme samalla tavalla kohdella kaikkia muitakin. Miettien, mitä voisin toisen hyväksi tehdä, missä voisin auttaa. Maailma olisi paljon parempi paikka elää…

 

Tämän laulun mieheni kaima esitti hääkirkossamme:

”Entä sitten kun linnut on lähteneet ja verkkaan käy virtojen juoksu.

Entä sitten kun päivät on viilenneet ja poissa on nurmien tuoksu.

Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin tuuli tuiskuna lunta kun heittää.

Yhtä kätesi löydänkö kädestäin paksu jää vaikka muistoja peittää.

Entä sitten kun päivät jo hämärtyy se pois viekö elämän uskon.

Entä sitten kun eessämme värjäytyy ranta taivaan jo väreillä ruskon.

Sinä vieläkö viivyt mun vierelläin aallot raueten iltaan kun taipuu.

Yhä kuiskaatko hiljaa mun nimeäin päivä lopulta mailleen kun vaipuu.

Entä sitten kun lyhenee askeleet on haaveiden tilalla muistot.

Entä sitten kun silmiin saa kyyneleet nauru lasten ja leikkipuisto.

Sinä vielä jos viivyt mun vierelläin kun on kaikki jo sanottu kerran.

Sulle ojentaa tahtoisin elämäin se on sun yhden elämän verran.”

- Timo Koivusalo -

]]>
9 http://minnakuusjrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275050-tasa-arvo-parisuhteessa#comments Kunnioitus Parisuhde Tasa-arvo Thu, 25 Apr 2019 18:40:55 +0000 Minna Kuusjärvi http://minnakuusjrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275050-tasa-arvo-parisuhteessa
Avoin kirje valitulle kansanedustajalle http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274964-avoin-kirje-valitulle-kansanedustajalle <p>Kasvoin hyvinvointivaltio Suomessa 80-luvun lapsena. Koin elinympäristöni turvalliseksi ja vastakkainasettelun vähäiseksi. Meitä helsinkiläisen kaupunginosan lapsia ja nuoria kasvatettiin yhteisöllisesti koko kylä kasvattaa -periaatteella hyväksymään pihapiirin erilaiset perheet ja lapset. Vastakkainasettelun aika näytti olevan ohi, vaikka useat perheet kohtasivatkin työttömyyttä ja lama-ajan haasteita. Tuolloin ei kaunisteltu vaikeuksia, vaan niistä puhuttiin suoraan ja ehkä jopa liian suoraan, joskus jopa loukkaavasti.</p><p>Eduskuntavaalien tulos pohdituttaa minua. Palasiko vastakkainasettelun aika? Kielenkäyttö koveni, ja mieleeni empi epäily liittyen kansanedustajien yhteistyökykyyn. - Juuri luottamustehtävääsi astunut kansanedustaja, todista epäilyni vääräksi teoillasi.</p><p>Tarvitsemme mallia arjen rauhan turvaamiseksi. Aikuisten ajoittain esiin tuleva kyvyttömyys sopia asioista ja tehdä yhteistyötä näkyvät monissa kohtaamissani lapsissa epäluottamuksena ja pelkona. Toivon sinulta kykyä tehdä yhteistyötä eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa ja näyttää lapsille esimerkkiä. Hyväksy ihminen, vaikket hänen sanojaan tekoina hyväksykään. Näytä esimerkkiä lasten lisäksi myös meille aikuisille. Itse sain jo nuoruudessani oppitunteja erilaisuuden sietoon kohtaamisissa erilaisten jengien kanssa. Osa kavereistani halusi toimia porukassa, jonka tapoja en hyväksynyt ja jonka arvoihin en sitoutunut. Ihmisten tuomariksi en myöskään ruvennut. Ihmisen voi kohdata ja hänelle voi antaa mahdollisuuden, vaikkei kaikkia hänen tekojaan hyväksykään. Asioista voi puhua.</p><p>Nuoruudessani erilaiset jengit ja jengitappelut olivat arkea niin kotiseuduilla Koillis-Helsingissä kuin Asematunnelissa. Olin ansainnut kunnioitusta ja löytänyt omat väyläni olla turvassa, mutta kaikki eivät olleet turvassa. Monet nuoret ja useat ystävistäni saivat kotoaan mallin, jossa vaikeat asiat hoidetaan väkivalloin ja päihteissä. Ei ollut mukavaa nähdä, kuinka kaverini pahoinpideltiin tai ryöstettiin ja asialla olivat tutut jengiläiset. Ei ollut kiva ajatella, että ehkä läsnäoloni olisi suojellut häntä.&nbsp; Vastaavaan jengitappelukulttuuriin en ole enää törmännyt, vaikka eriarvoisuus perheiden kesken sekä lasten ja nuorten elinolojen välillä on lisääntynyt. Tänään toisilla menee entistä paremmin ja toisilla entistä huonommin. Ei anneta huono-osaisuuden ja vastakkainasettelun kasvaa.</p><p>Viimeisenä toiveena minulla Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtajana on, ettet unohda hiljaisia vähemmistöjä, kuten huumeiden kanssa kamppailevia ihmisiä ja heidän perheitään. Nyt pitää toimia ja katsoa kauas. Toivon, että näet tarpeen huumestrategian uudistamiselle, askelten viitoittamiseksi sille, kuinka huumeiden käyttöä ja huumehaittoja vähennetään ja miten käyttäjien, toipujien ja heidän läheistensä elämänlaatua edistetään. Turvataan yhdessä elinympäristöissämme arjen rauha.</p><p>Jos saan antaa yhden neuvon, toimi kokoavana voimana, katso kauas ja kokoa yhdessä muiden kanssa suuntaviivat erilaisten suomalaisten huolenpidoksi.</p><p>Lämpimät onnittelut työhösi Suomen hyväksi. Yhdessä saamme enemmän aikaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kasvoin hyvinvointivaltio Suomessa 80-luvun lapsena. Koin elinympäristöni turvalliseksi ja vastakkainasettelun vähäiseksi. Meitä helsinkiläisen kaupunginosan lapsia ja nuoria kasvatettiin yhteisöllisesti koko kylä kasvattaa -periaatteella hyväksymään pihapiirin erilaiset perheet ja lapset. Vastakkainasettelun aika näytti olevan ohi, vaikka useat perheet kohtasivatkin työttömyyttä ja lama-ajan haasteita. Tuolloin ei kaunisteltu vaikeuksia, vaan niistä puhuttiin suoraan ja ehkä jopa liian suoraan, joskus jopa loukkaavasti.

Eduskuntavaalien tulos pohdituttaa minua. Palasiko vastakkainasettelun aika? Kielenkäyttö koveni, ja mieleeni empi epäily liittyen kansanedustajien yhteistyökykyyn. - Juuri luottamustehtävääsi astunut kansanedustaja, todista epäilyni vääräksi teoillasi.

Tarvitsemme mallia arjen rauhan turvaamiseksi. Aikuisten ajoittain esiin tuleva kyvyttömyys sopia asioista ja tehdä yhteistyötä näkyvät monissa kohtaamissani lapsissa epäluottamuksena ja pelkona. Toivon sinulta kykyä tehdä yhteistyötä eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa ja näyttää lapsille esimerkkiä. Hyväksy ihminen, vaikket hänen sanojaan tekoina hyväksykään. Näytä esimerkkiä lasten lisäksi myös meille aikuisille. Itse sain jo nuoruudessani oppitunteja erilaisuuden sietoon kohtaamisissa erilaisten jengien kanssa. Osa kavereistani halusi toimia porukassa, jonka tapoja en hyväksynyt ja jonka arvoihin en sitoutunut. Ihmisten tuomariksi en myöskään ruvennut. Ihmisen voi kohdata ja hänelle voi antaa mahdollisuuden, vaikkei kaikkia hänen tekojaan hyväksykään. Asioista voi puhua.

Nuoruudessani erilaiset jengit ja jengitappelut olivat arkea niin kotiseuduilla Koillis-Helsingissä kuin Asematunnelissa. Olin ansainnut kunnioitusta ja löytänyt omat väyläni olla turvassa, mutta kaikki eivät olleet turvassa. Monet nuoret ja useat ystävistäni saivat kotoaan mallin, jossa vaikeat asiat hoidetaan väkivalloin ja päihteissä. Ei ollut mukavaa nähdä, kuinka kaverini pahoinpideltiin tai ryöstettiin ja asialla olivat tutut jengiläiset. Ei ollut kiva ajatella, että ehkä läsnäoloni olisi suojellut häntä.  Vastaavaan jengitappelukulttuuriin en ole enää törmännyt, vaikka eriarvoisuus perheiden kesken sekä lasten ja nuorten elinolojen välillä on lisääntynyt. Tänään toisilla menee entistä paremmin ja toisilla entistä huonommin. Ei anneta huono-osaisuuden ja vastakkainasettelun kasvaa.

Viimeisenä toiveena minulla Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtajana on, ettet unohda hiljaisia vähemmistöjä, kuten huumeiden kanssa kamppailevia ihmisiä ja heidän perheitään. Nyt pitää toimia ja katsoa kauas. Toivon, että näet tarpeen huumestrategian uudistamiselle, askelten viitoittamiseksi sille, kuinka huumeiden käyttöä ja huumehaittoja vähennetään ja miten käyttäjien, toipujien ja heidän läheistensä elämänlaatua edistetään. Turvataan yhdessä elinympäristöissämme arjen rauha.

Jos saan antaa yhden neuvon, toimi kokoavana voimana, katso kauas ja kokoa yhdessä muiden kanssa suuntaviivat erilaisten suomalaisten huolenpidoksi.

Lämpimät onnittelut työhösi Suomen hyväksi. Yhdessä saamme enemmän aikaan.

]]>
0 http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274964-avoin-kirje-valitulle-kansanedustajalle#comments Huumeet Hyvinvointi Jengitappelu Rauha Tasa-arvo Wed, 24 Apr 2019 08:00:00 +0000 Mirka Vainikka http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274964-avoin-kirje-valitulle-kansanedustajalle
Vauvaloma http://jarmolintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274770-vauvaloma <p>ILKKA.&quot;Julkisessa keskustelussa Annika Saarikon kohdalla puhutaan tällä hetkellä tulevasta lapsesta esteenä keskustan puheenjohtajuudelle.<br />&ndash; Näin ei puhuttaisi isäksi tulevan kohdalla. &quot;<br />Tiedän perusteet.Miksi isä muka ei voi jne? No miksiköhän. Saarikolla on vielä monta tilaisuutta edetä politiikassa ja isä ehtii hyvin olla äitinäkin, kunhan alkuun päästään.<br />On tässä ajassa jotain vinksahtanutta.<br />70-luvulla laitavasemmistossa ei tullut kuuloonkaan, että seikat sellaiset kuin perhe, koti, vauva, olisivat saaneet olla puolueen ja maailman parantamisen edellä. Barrikadille oli lähdettävä.<br />Olen siitä saakka ollut varma, että politiikka ei ole elämän synonyymi.Tuo Saarikon vauvaloman asettaminen tasa-arvon ja naisasian punnukseksi alkaa olla pahimman lajin vieraantumista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ILKKA."Julkisessa keskustelussa Annika Saarikon kohdalla puhutaan tällä hetkellä tulevasta lapsesta esteenä keskustan puheenjohtajuudelle.
– Näin ei puhuttaisi isäksi tulevan kohdalla. "
Tiedän perusteet.Miksi isä muka ei voi jne? No miksiköhän. Saarikolla on vielä monta tilaisuutta edetä politiikassa ja isä ehtii hyvin olla äitinäkin, kunhan alkuun päästään.
On tässä ajassa jotain vinksahtanutta.
70-luvulla laitavasemmistossa ei tullut kuuloonkaan, että seikat sellaiset kuin perhe, koti, vauva, olisivat saaneet olla puolueen ja maailman parantamisen edellä. Barrikadille oli lähdettävä.
Olen siitä saakka ollut varma, että politiikka ei ole elämän synonyymi.Tuo Saarikon vauvaloman asettaminen tasa-arvon ja naisasian punnukseksi alkaa olla pahimman lajin vieraantumista.

]]>
0 http://jarmolintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274770-vauvaloma#comments Tasa-arvo Vieraantuminen Fri, 19 Apr 2019 08:04:16 +0000 Jarmo Lintala http://jarmolintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274770-vauvaloma
Nyt on aika naisten hallitukselle http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274743-nyt-on-aika-naisten-hallitukselle <p>Tulevan hallituksen muodostakoot naiset</p><p>Vaalien perusperiaate on, että voittajat saakoot lisää valtaa. Kansa äänestää, pulinat pois.</p><p>Vaalien 2019 voittajia olivat naiset ja perussuomalaisäijät. Kun perussuomalaisäijien kanssa kukaan ei halua olla tekemisissä, jäävät jäljelle naiset.</p><p>Naisiahan valittiin edukuntaan suhteellisesti enemmän kuin heitä oli ehdokkaina. Eli kansa haluaa naisten hallitsevan&nbsp; meitä.</p><p>Vaikka suurin ääniä saanut puolue oli SDP, sen puheenjohtaja Antti Rinne ei ollut puolueensa suurin ääniharava. Eli minun skenaariossani pahin vaihtoehto, äijäfeministi Antti Rinne ei ole mielestäni oikea hallituksen muodostajaksi. Naisten p...eitä nuoleskeleva mies ei kelpaa minulle pääministeriksi.</p><p>Naisten osuus eri puolueissa oli seuraava tiistain tietojen mukaan:</p><p>Vihreät&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 17/20&nbsp;&nbsp; &nbsp; 85 %<br />Vasemmistoliitto &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp; 9/16&nbsp;&nbsp; 56 %<br />Kristillisdem.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp; 5/9&nbsp;&nbsp; &nbsp; 56 %&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<br />SDP&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 22/40&nbsp;&nbsp; &nbsp; 55 %<br />Ruotsalaiset&nbsp;&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp; 4/9&nbsp;&nbsp; &nbsp; 44 %<br />Kokoomus&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 16/38&nbsp;&nbsp; 42 %&nbsp;&nbsp; &nbsp;<br />Keskusta &nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 10 /31&nbsp; 32 %<br />Perussuomalaiset &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp; 11/39&nbsp;&nbsp; 28 %<br />Muut &nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; 0/2&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp; 0 %</p><p>Tuossa on 94 naista, mutta oikea luku lienee tarkistuslaskennan jälkeen 93.</p><p>Oikea hallituskokoonpano saadaan, kun suhteutetaan naisten osuudet kussakin puolueessa.</p><p>Hallitukseen suoraan:<br />SDP (pääministeri Sanna Marin)<br />Vihreät (valtiovarainministeri Maria Ohisalo)<br />Vasemmistoliitto (ulkoministeri LI Andersson)<br />Kristillisdemokraatit (sosiaali- ja terveysministeri Sari Essayah)<br />Itseoikeutettuna RKP (Anna-Maja Henriksson valitkoon pienpuolueena ministeripestinsä itse lopuista)</p><p>Näillä on hallussaan puolueittain laskettuna vain 94 paikkaa ja seuraavana naissuhteen mukaan tuleekin sitten kokoomus, jossa naistasapaino jäi vain kolmen edustajan päähän.</p><p>Jos halutaan enemmistöhallitus (miksi muuten ????) on otettava seuraavana mukaan kokoomus, ja hallituksella onkin jo 132 paikkaa ja valta on taattu. Mitä sanomista tässä on kokoomuksen miehillä? Sanoihan kokoomuksen EU-parlamentin edustajaryhmäkin aikoinaan, että samassa tehtävässä suomalainen nainen saa vain 80 % miehen palkasta. Eli kokoomus tunnustaa naisten sorron ja kai se haluaa hyvittää sen???? Nyt sillä on siihen mitä mainioin mahdollisuus.</p><p>Ja niin, tämä ei ole ironiaa. Äänestin taas vuosikymmenien tottumuksieni mukaan naista. En sano, että olen äänestänyt aina samaa puoluetta, mutta aina naista kuitenkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tulevan hallituksen muodostakoot naiset

Vaalien perusperiaate on, että voittajat saakoot lisää valtaa. Kansa äänestää, pulinat pois.

Vaalien 2019 voittajia olivat naiset ja perussuomalaisäijät. Kun perussuomalaisäijien kanssa kukaan ei halua olla tekemisissä, jäävät jäljelle naiset.

Naisiahan valittiin edukuntaan suhteellisesti enemmän kuin heitä oli ehdokkaina. Eli kansa haluaa naisten hallitsevan  meitä.

Vaikka suurin ääniä saanut puolue oli SDP, sen puheenjohtaja Antti Rinne ei ollut puolueensa suurin ääniharava. Eli minun skenaariossani pahin vaihtoehto, äijäfeministi Antti Rinne ei ole mielestäni oikea hallituksen muodostajaksi. Naisten p...eitä nuoleskeleva mies ei kelpaa minulle pääministeriksi.

Naisten osuus eri puolueissa oli seuraava tiistain tietojen mukaan:

Vihreät                        17/20     85 %
Vasemmistoliitto          9/16   56 %
Kristillisdem.                 5/9     56 %        
SDP                             22/40     55 %
Ruotsalaiset                  4/9     44 %
Kokoomus                    16/38   42 %    
Keskusta                        10 /31  32 %
Perussuomalaiset        11/39   28 %
Muut                                 0/2      0 %

Tuossa on 94 naista, mutta oikea luku lienee tarkistuslaskennan jälkeen 93.

Oikea hallituskokoonpano saadaan, kun suhteutetaan naisten osuudet kussakin puolueessa.

Hallitukseen suoraan:
SDP (pääministeri Sanna Marin)
Vihreät (valtiovarainministeri Maria Ohisalo)
Vasemmistoliitto (ulkoministeri LI Andersson)
Kristillisdemokraatit (sosiaali- ja terveysministeri Sari Essayah)
Itseoikeutettuna RKP (Anna-Maja Henriksson valitkoon pienpuolueena ministeripestinsä itse lopuista)

Näillä on hallussaan puolueittain laskettuna vain 94 paikkaa ja seuraavana naissuhteen mukaan tuleekin sitten kokoomus, jossa naistasapaino jäi vain kolmen edustajan päähän.

Jos halutaan enemmistöhallitus (miksi muuten ????) on otettava seuraavana mukaan kokoomus, ja hallituksella onkin jo 132 paikkaa ja valta on taattu. Mitä sanomista tässä on kokoomuksen miehillä? Sanoihan kokoomuksen EU-parlamentin edustajaryhmäkin aikoinaan, että samassa tehtävässä suomalainen nainen saa vain 80 % miehen palkasta. Eli kokoomus tunnustaa naisten sorron ja kai se haluaa hyvittää sen???? Nyt sillä on siihen mitä mainioin mahdollisuus.

Ja niin, tämä ei ole ironiaa. Äänestin taas vuosikymmenien tottumuksieni mukaan naista. En sano, että olen äänestänyt aina samaa puoluetta, mutta aina naista kuitenkin.

]]>
3 http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274743-nyt-on-aika-naisten-hallitukselle#comments Epätasa-arvo Palkkaepätasa-arvio Palkkaero Palkkatasa-arvo Tasa-arvo Thu, 18 Apr 2019 19:49:17 +0000 Pauli Sumanen http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274743-nyt-on-aika-naisten-hallitukselle
Urpilainen tai Haatainen Suomen EU-komissaariksi http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274588-urpilainen-tai-haatainen-suomen-eu-komissaariksi <p>EU-vaalien jälkeen vaihtuu myös Suomen EU-komissaari. Jyrki Katainen väistyy, ja tille valitaan joku demari. Näin siksi, että Suomessa puolueet ovat sopineet, että komissaarin saa nimetä eduskunnan suurin puolue/pääministeripuolue.</p><p>Tähän saakka kaikki Suomen EU-komissaarit (Liikanen, Rehn ja Katainen) ovat olleet miehiä, joten jo tasa-arvonkin vuoksi on nyt naisen vuoro. Lisäksi SDP:ssä löytyy liuta päteviä naisia tähän hommaan, joten naisen paikka on juuri nyt eikä joskus.</p><p>Paras mahdollinen vaihtoehto Suomen EU-komissaariksi olisi tässä tilanteessa SDP:n entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen, mutta löytyy demareilta toinenkin hyvä vaihtoehto eli taannoinen presidenttiehdokas ja ministeri Tuula Haatainen. Molemmat ovat taitavia ja tietäviä kansainvälisiä osaajia, ja jos he ovat Rinteelle liian pelottavia, kysymykseen tulee myös &quot;Kotkan punaruusu&quot; Sirpa Paatero - osaava toki hänkin.&nbsp; Pois suljettu ei ole myöskään europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri - mutta jonkun muun demarinaisen komissaariksi nimeäminen alkaisi tuntua jo vastuuttomalta.</p><p>SDP:n miesten puolella ei sopivia ja tarpeeksi osaavia komissaariehdokkaita ole muita kuin Eero Heinäluoma - mutta kuten todettua - valttia on nyt nainen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU-vaalien jälkeen vaihtuu myös Suomen EU-komissaari. Jyrki Katainen väistyy, ja tille valitaan joku demari. Näin siksi, että Suomessa puolueet ovat sopineet, että komissaarin saa nimetä eduskunnan suurin puolue/pääministeripuolue.

Tähän saakka kaikki Suomen EU-komissaarit (Liikanen, Rehn ja Katainen) ovat olleet miehiä, joten jo tasa-arvonkin vuoksi on nyt naisen vuoro. Lisäksi SDP:ssä löytyy liuta päteviä naisia tähän hommaan, joten naisen paikka on juuri nyt eikä joskus.

Paras mahdollinen vaihtoehto Suomen EU-komissaariksi olisi tässä tilanteessa SDP:n entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen, mutta löytyy demareilta toinenkin hyvä vaihtoehto eli taannoinen presidenttiehdokas ja ministeri Tuula Haatainen. Molemmat ovat taitavia ja tietäviä kansainvälisiä osaajia, ja jos he ovat Rinteelle liian pelottavia, kysymykseen tulee myös "Kotkan punaruusu" Sirpa Paatero - osaava toki hänkin.  Pois suljettu ei ole myöskään europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri - mutta jonkun muun demarinaisen komissaariksi nimeäminen alkaisi tuntua jo vastuuttomalta.

SDP:n miesten puolella ei sopivia ja tarpeeksi osaavia komissaariehdokkaita ole muita kuin Eero Heinäluoma - mutta kuten todettua - valttia on nyt nainen.

 

 

]]>
8 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274588-urpilainen-tai-haatainen-suomen-eu-komissaariksi#comments EU Komissaari Tasa-arvo Tue, 16 Apr 2019 17:37:27 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274588-urpilainen-tai-haatainen-suomen-eu-komissaariksi
Laajakaista kaikille http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273917-laajakaista-kaikille <p>Nopea internetyhteys alkaa olla jo juoksevaan veteen ja sähköön verrattava välttämättömyys. On häpeällistä, että moni on vielä tahtomattaan nopeiden yhteyksien saavuttamattomissa. Kyse on alueellisesta tasa-arvosta.</p><p>Työn kattavan laajakaistaverkon parantamiseksi on jatkuttava.</p><p>Ajankohtainen kysymys on Keski-Suomen Verkkoholding (KSSV) Oy:n talouden tukeminen. Yhtiö rakennuttaa Keski-Suomessa kymmeneen kuntaan nopeita laajakaistayhteyksiä. Valtion tulisi maksaa avustuksia luvatun mukaisesti.</p><p>On harmillista, että viestintäministeri Bernerin johdolla ei saatu korjattua Keski-Suomen Verkkoholdingin epäselvää avustustilannetta ja näin turvattua toiminnan taloudellista vakautta. Tämä asia on yksinkertaisesti korjattava.</p><p>Ei voi olla niin, että ensin valtio lupaa tukea kuntia laajakaistarakentamisessa, mutta lopulta vetää tukensa pois.</p><p>Epätasa-arvoinen tilanne vaatii pikaista selvyyttä. Laajakaista kuuluu kaikille.</p><p><a href="http://www.joonaskontta.fi">www.joonaskontta.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nopea internetyhteys alkaa olla jo juoksevaan veteen ja sähköön verrattava välttämättömyys. On häpeällistä, että moni on vielä tahtomattaan nopeiden yhteyksien saavuttamattomissa. Kyse on alueellisesta tasa-arvosta.

Työn kattavan laajakaistaverkon parantamiseksi on jatkuttava.

Ajankohtainen kysymys on Keski-Suomen Verkkoholding (KSSV) Oy:n talouden tukeminen. Yhtiö rakennuttaa Keski-Suomessa kymmeneen kuntaan nopeita laajakaistayhteyksiä. Valtion tulisi maksaa avustuksia luvatun mukaisesti.

On harmillista, että viestintäministeri Bernerin johdolla ei saatu korjattua Keski-Suomen Verkkoholdingin epäselvää avustustilannetta ja näin turvattua toiminnan taloudellista vakautta. Tämä asia on yksinkertaisesti korjattava.

Ei voi olla niin, että ensin valtio lupaa tukea kuntia laajakaistarakentamisessa, mutta lopulta vetää tukensa pois.

Epätasa-arvoinen tilanne vaatii pikaista selvyyttä. Laajakaista kuuluu kaikille.

www.joonaskontta.fi

]]>
1 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273917-laajakaista-kaikille#comments Alueet Internet Laajakaista Palvelu Tasa-arvo Wed, 10 Apr 2019 04:30:00 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273917-laajakaista-kaikille
Äijäremontti – miehet kutsuttava säännöllisesti terveystarkastuksiin http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273159-aijaremontti-miehet-kutsuttava-saannollisesti-terveystarkastuksiin <p>Miehet kuolevat keskimäärin 7 vuotta nuorempina kuin naiset.</p><p>Mäkihyppääjä Matti Nykäsen ja laulaja Olli Lindholmin varhaiset kuolemat ovat herättäneet paljon keskustelua miesten terveydestä sekä elintavoista.</p><p>Keskinmäärin miehet eivät terveytensä suhteen ole yhtä valistuneita kuin naiset. Varsinkin yksin elävä mies on alituisessa vaaravyöhykkeessä, kun puoliso ei ole ole puskemassa miestä terveyskeskukseen, kun tarve sitä vaatii.</p><p>Usein mies lähtee lääkärin vastaanotolle pää kainalossa, viime tipassa, kun voi olla jo myöhäistä.</p><p>Naisia kutsutaan erilaisiin lääkärintarkastuksiin, miehiä ei. Kun taannoin täytin 50 vuotta, odottelin kutsua viisikymppistarkastukseen. En tiennyt mitään esimerkiksi veri- tai maksa-arvoistani, kun niitä ei oltu ennen mitattu.&nbsp;</p><p>Kutsua ei koskaan tullut, joten otin yhteyden terveyskeskukseen ja utelin, miksei kutsu ollut jo tullut. Todettiin vain, että ei mitään viisikymppistarkastuksia ole.</p><p>Parasta olisi, että miehet kutsuttaisiin lääkärintarkastuksiin viiden vuoden välein 25-vuotiaasta alkaen. Nuoren miehen elintavat ovat voineet mennä hunningolle, ja silloin olisi hyvä antaa ohjeita terveelliseen elämäntapaan.&nbsp;</p><p>Vanhemmille miehille säännölliset eturauhastarkastukset ovat paikallaan, sillä eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä.</p><p>Tarvitaan siis säännöllistä äijäremonttia kaikille miehille.</p><p>Äijäremontilla on kansantaloudellistakin merkitystä, kun miehet pidetään terveinä työelämässä kiinni.</p><p><a href="http://Miehet kuolevat keskimäärin 7 vuotta nuorempina kuin naiset. Mäkihyppääjä Matti Nykäsen ja laulaja Olli Lindholmin varhaiset kuolemat ovat herättäneet paljon keskustelua miesten terveydestä sekä elintavoista. Keskinmäärin miehet eivät terveytensä suhteen ole yhtä valistuneita kuin naiset. Varsinkin yksin elävä mies on alituisessa vaaravyöhykkeessä, kun puoliso ei ole ole puskemassa miestä terveyskeskukseen, kun tarve sitä vaatii. Usein mies lähtee lääkärin vastaanotolle pää kainalossa, viime tipassa, kun voi olla jo myöhäistä. Naisia kutsutaan erilaisiin lääkärintarkastuksiin, miehiä ei. Kun taannoin täytin 50 vuotta, odottelin kutsua viisikymppistarkastukseen. En tiennyt mitään esimerkiksi veri- tai maksa-arvoistani, kun niitä ei oltu ennen mitattu. Kutsua ei koskaan tullut, joten otin yhteyden terveyskeskukseen ja utelin, miksei kutsu ollut jo tullut. Todettiin vain, että ei mitään viisikymppistarkastuksia ole. Parasta olisi, että miehet kutsuttaisiin lääkärintarkastuksiin viiden vuoden välein 25-vuotiaasta alkaen. Nuoren miehen elintavat ovat voineet mennä hunningolle, ja silloin olisi hyvä antaa ohjeita terveelliseen elämäntapaan. Vanhemmille miehille säännölliset eturauhastarkastukset ovat paikallaan, sillä eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Tarvitaan siis säännöllistä äijäremonttia kaikille miehille. Äijäremontilla on kansantaloudellistakin merkitystä, kun miehet pidetään terveinä työelämässä kiinni. http://kaiarilundell.blogspot.com/2019/03/aijaremontti.html">http://kaiarilundell.blogspot.com/2019/03/aijaremontti.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miehet kuolevat keskimäärin 7 vuotta nuorempina kuin naiset.

Mäkihyppääjä Matti Nykäsen ja laulaja Olli Lindholmin varhaiset kuolemat ovat herättäneet paljon keskustelua miesten terveydestä sekä elintavoista.

Keskinmäärin miehet eivät terveytensä suhteen ole yhtä valistuneita kuin naiset. Varsinkin yksin elävä mies on alituisessa vaaravyöhykkeessä, kun puoliso ei ole ole puskemassa miestä terveyskeskukseen, kun tarve sitä vaatii.

Usein mies lähtee lääkärin vastaanotolle pää kainalossa, viime tipassa, kun voi olla jo myöhäistä.

Naisia kutsutaan erilaisiin lääkärintarkastuksiin, miehiä ei. Kun taannoin täytin 50 vuotta, odottelin kutsua viisikymppistarkastukseen. En tiennyt mitään esimerkiksi veri- tai maksa-arvoistani, kun niitä ei oltu ennen mitattu. 

Kutsua ei koskaan tullut, joten otin yhteyden terveyskeskukseen ja utelin, miksei kutsu ollut jo tullut. Todettiin vain, että ei mitään viisikymppistarkastuksia ole.

Parasta olisi, että miehet kutsuttaisiin lääkärintarkastuksiin viiden vuoden välein 25-vuotiaasta alkaen. Nuoren miehen elintavat ovat voineet mennä hunningolle, ja silloin olisi hyvä antaa ohjeita terveelliseen elämäntapaan. 

Vanhemmille miehille säännölliset eturauhastarkastukset ovat paikallaan, sillä eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä.

Tarvitaan siis säännöllistä äijäremonttia kaikille miehille.

Äijäremontilla on kansantaloudellistakin merkitystä, kun miehet pidetään terveinä työelämässä kiinni.

http://kaiarilundell.blogspot.com/2019/03/aijaremontti.html

]]>
7 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273159-aijaremontti-miehet-kutsuttava-saannollisesti-terveystarkastuksiin#comments Eduskuntavaalit2019 Miehet Tasa-arvo Terveys Mon, 01 Apr 2019 16:46:52 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273159-aijaremontti-miehet-kutsuttava-saannollisesti-terveystarkastuksiin
Yhden vanhemman perheet http://niinaalho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272952-yhden-vanhemman-perheet <p>Kävin taannoin keskustelun erään yksinhuoltajan kanssa, joka kertoi kokevansa yhteiskunnan jostain syystä paheksuvan yksinhuoltajuutta. Yksinhuoltajuuteen voi liittyä surua ja epäonnistumisen tunnetta, jos esimerkiksi tilanne on syntynyt eron seurauksena. Osa yhden vanhemman perheistä saattaa kohdata myös paheksuntaa, vaikka siksi, että lapsi on hankittu yksin.&nbsp;<strong>Mielestäni yhteiskunnassamme pitää olla tilaa ihan kaikenlaisille perheille.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työllisyys</strong></p><p>On ikävä tosiasia, että yhden vanhemman perheissä työllistyminen on vaikeampaa. Työllisyysasteen nousu ei ole ollut yhtä suurta yhden vanhemman perheissä. Itse asiassa yhden vanhemman perheiden työllisyysaste on laskenut koko 2000-luvun ajan. Tätä voi selittää &nbsp;esimerkiksi se, että opiskeluiden järjestäminen voi olla yhden vanhemman perheissä hankalaa tai lastenhoitopalvelut ovat riittämättömät vuorotyötä tekeville vanhemmille. Näin ollen perheen ja työn yhdistäminen on haastavaa.&nbsp; Yhden vanhemman perheissä on työttömyyden vuoksi köyhyyttä. Sähkö, vuokra, vesi, ruoka, kaikki on nykyisin niin kallista. Pienituloisen yhden vanhemman elämä on usein palkkapäivän odottelua ja riski pikavippien yms. epäedullisten lainojen ottoon kasvaa. Lainaa joudutaan ottamaan elämiseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Taloudelliset haasteet</strong></p><p>Ongelmia ei aiheuta se, että perheessä on vain yksi vanhempi. Ongelmia aiheuttavat taloudelliset haasteet. Tutkimusten mukaan lapsiperheiden köyhyyden vaikutukset heijastuvat lapsiin. Tämä voi näkyä mm. sosiaalisten suhteiden kaventumisena, kiusaamisena, matalana koulutustasona, mielenterveysongelmina jne. Pienituloisuus aiheuttaa lasten ja aikuisten syrjäytymistä. Tutkimusten mukaan myös köyhyys on periytyvää eli köyhän perheen lapsella on todennäköisemmin taloudellisia ongelmia myös aikuisena.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Islannin malli</strong></p><p>Lasten harrastukset ovat yllättävän kalliita ja niihin kulkeminenkin on jotenkin järjestettävä. Islannin malli olisi oiva ratkaisu tarjota kaikille lapsille tasapuolisesti mahdollisuuksia osallistua ohjattuun toimintaan ja harrastuksiin myös koulun jälkeen. Osallisuuden lisäämiseen &nbsp;ja syrjäytymisen ehkäisemiseen on muualla löydetty toimivia malleja. Otetaan niistä opit käyttöön myös meille Suomeen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tasa-arvoiset palvelut</strong></p><p>Yhden vanhemman perheissä lapsen asemaa voidaan vahvistaa tasa-arvoisilla palveluilla. &nbsp;Esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon rajauksen poistaminen voisi helpottaa arkea erityisesti yhden vanhemman perheissä. Vanhemmalla olisi aikaa työnhakuun, lapsella olisi mahdollisuus saada varhaiskasvatusta ja olla ikäistensä seurassa. &nbsp;Sosiaalisten suhteiden rakentaminen on lapsuudessa tärkeää.&nbsp; Aamu- ja iltapäiväkerhoja tulisi olla saatavilla kaikille lapsille. Varsinkin pienten koululaisten vuorohoito tulisi mahdollistaa kaikissa kunnissa. Varhaiskasvatukseenkaan osallistuminen ei saisi olla rahakysymys. Tällä hetkellä kunnissa on erilaisia käytäntöjä em. kerhojen maksuissa. Esimerkiksi Kaarinassa pitää olla toimeentulotuen asiakas, että saa vapautuksen maksuista. Tämä voi toimia yhden vanhemman perheissä työn vastaanottamisen esteenä, koska maksu on aina sama huolimatta perheen tuloista. Moni asia kaipaa selkeitä parannuksia, jotka ottavat perheiden yksilölliset tarpeet huomioon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kävin taannoin keskustelun erään yksinhuoltajan kanssa, joka kertoi kokevansa yhteiskunnan jostain syystä paheksuvan yksinhuoltajuutta. Yksinhuoltajuuteen voi liittyä surua ja epäonnistumisen tunnetta, jos esimerkiksi tilanne on syntynyt eron seurauksena. Osa yhden vanhemman perheistä saattaa kohdata myös paheksuntaa, vaikka siksi, että lapsi on hankittu yksin. Mielestäni yhteiskunnassamme pitää olla tilaa ihan kaikenlaisille perheille.

 

Työllisyys

On ikävä tosiasia, että yhden vanhemman perheissä työllistyminen on vaikeampaa. Työllisyysasteen nousu ei ole ollut yhtä suurta yhden vanhemman perheissä. Itse asiassa yhden vanhemman perheiden työllisyysaste on laskenut koko 2000-luvun ajan. Tätä voi selittää  esimerkiksi se, että opiskeluiden järjestäminen voi olla yhden vanhemman perheissä hankalaa tai lastenhoitopalvelut ovat riittämättömät vuorotyötä tekeville vanhemmille. Näin ollen perheen ja työn yhdistäminen on haastavaa.  Yhden vanhemman perheissä on työttömyyden vuoksi köyhyyttä. Sähkö, vuokra, vesi, ruoka, kaikki on nykyisin niin kallista. Pienituloisen yhden vanhemman elämä on usein palkkapäivän odottelua ja riski pikavippien yms. epäedullisten lainojen ottoon kasvaa. Lainaa joudutaan ottamaan elämiseen.

 

Taloudelliset haasteet

Ongelmia ei aiheuta se, että perheessä on vain yksi vanhempi. Ongelmia aiheuttavat taloudelliset haasteet. Tutkimusten mukaan lapsiperheiden köyhyyden vaikutukset heijastuvat lapsiin. Tämä voi näkyä mm. sosiaalisten suhteiden kaventumisena, kiusaamisena, matalana koulutustasona, mielenterveysongelmina jne. Pienituloisuus aiheuttaa lasten ja aikuisten syrjäytymistä. Tutkimusten mukaan myös köyhyys on periytyvää eli köyhän perheen lapsella on todennäköisemmin taloudellisia ongelmia myös aikuisena.

 

Islannin malli

Lasten harrastukset ovat yllättävän kalliita ja niihin kulkeminenkin on jotenkin järjestettävä. Islannin malli olisi oiva ratkaisu tarjota kaikille lapsille tasapuolisesti mahdollisuuksia osallistua ohjattuun toimintaan ja harrastuksiin myös koulun jälkeen. Osallisuuden lisäämiseen  ja syrjäytymisen ehkäisemiseen on muualla löydetty toimivia malleja. Otetaan niistä opit käyttöön myös meille Suomeen.

 

Tasa-arvoiset palvelut

Yhden vanhemman perheissä lapsen asemaa voidaan vahvistaa tasa-arvoisilla palveluilla.  Esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon rajauksen poistaminen voisi helpottaa arkea erityisesti yhden vanhemman perheissä. Vanhemmalla olisi aikaa työnhakuun, lapsella olisi mahdollisuus saada varhaiskasvatusta ja olla ikäistensä seurassa.  Sosiaalisten suhteiden rakentaminen on lapsuudessa tärkeää.  Aamu- ja iltapäiväkerhoja tulisi olla saatavilla kaikille lapsille. Varsinkin pienten koululaisten vuorohoito tulisi mahdollistaa kaikissa kunnissa. Varhaiskasvatukseenkaan osallistuminen ei saisi olla rahakysymys. Tällä hetkellä kunnissa on erilaisia käytäntöjä em. kerhojen maksuissa. Esimerkiksi Kaarinassa pitää olla toimeentulotuen asiakas, että saa vapautuksen maksuista. Tämä voi toimia yhden vanhemman perheissä työn vastaanottamisen esteenä, koska maksu on aina sama huolimatta perheen tuloista. Moni asia kaipaa selkeitä parannuksia, jotka ottavat perheiden yksilölliset tarpeet huomioon.

]]>
0 http://niinaalho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272952-yhden-vanhemman-perheet#comments köyhyys Lapset Tasa-arvo Yksinhuoltaja Yksinhuoltajuus Sat, 30 Mar 2019 06:52:43 +0000 Niina Alho http://niinaalho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272952-yhden-vanhemman-perheet
Tasa-arvoa miehille ja naisille http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272497-tasa-arvoa-miehille-ja-naisille <p>Keräilin poikaiällä postimerkkejä, ja eräässä niistä oli Minna Canthin kuva. Joskus pohdin, mitä hän mahtoi tehdä saadakseen kunnian päätyä postimerkkiin. Rohkenin epäillä myös hänen sukupuoltaan, sillä hänen ryhdikäs asentonsa veti vertoja marskalkka Mannerheimille (voitte vertailla asiaa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Canth#/media/File:Minna-Canth-1944.jpg">täältä</a> ja <a href="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ac/Mannerheim-25M-1952.jpg">täältä</a>).</p> <p>Viime tiistaina Minna Canthin päivänä 19.3. vietettiin tasa-arvon päivää. Tasa-arvon käsite on filosofisesti epäilyttävä, sillä jos arvot ovat tasan, ei ole arvoja ollenkaan. Arvon käsite onkin hierarkkinen. Voidaksemme tunnistaa arvoja, jotkin arvot pitää määritellä tärkeämmiksi kuin toiset. Tämä taas perustuu kykyymme ja velvollisuuteemme erottaa hyvä huonosta, hyödyllinen haitallisesta ja oikea väärästä.</p> <p>Myöskään suvaitsevuus ei voi olla valikoimatonta, vaan sen pitää perustua arvostelukykyyn ja valitsemiseen. Jos arvojen kesken vallitsisi tasatilanne, eläisimme yksiarvoisuudessa, eli totalitarismissa. Välttääkseen tämän kiusallisen mielleyhtymän myös perustuslakimme kirjoittaja on puhunut vain yhdenvertaisuudesta eikä tasa-arvoisuudesta.</p> <p>Tasa-arvo on siis filosofisesti varsin kompleksinen ihanne. Selvää joka tapauksessa on, että mikäli tasa-arvoa on, se kasvaa tai heikkenee yhdessä koskien kaikkia ryhmiä. Kun jonkun asema kohentuu, toisen useasti heikkenee, jolloin tasa-arvon kokonaismäärä mahdollisesti nousee. Oikeudenmukaisuus taas ei ole tasa-arvoa, vaan sen pitää seurata ansaintaperiaatetta.</p> <p>Tämän kirjoituksen tarkoitus on tuottaa sukupuolista tasa-arvoa miehille, mutta samalla myös naisille, sillä sitähän tasa-arvo merkitsee. Tasa-arvoa ei voida tuottaa erikseen vain tietyille ihmisryhmille, sillä se olisi vastoin tasa-arvon olemusta. Niinpä tasa-arvoa ei tavoiteta telaketjuilla. Otetaanpa pari esimerkkiä.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Nykyistä paremmat terveystarkastukset miehille</strong></p> <p>Syöpäsairaudet näyttävät kohtelevan ihmisiä sukupuolisen tasa-arvon mukaisesti, sillä sukupuolisidonnaisia syöpiä löydettiin viime vuonna sekä miehiä että naisia koskien melkein yhtä paljon. Miesten eturauhassyöpiä todettiin vuoden aikana hieman yli 5000 ja rintasyöpiä noin 5000.</p> <p>Sen sijaan terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa miehiä ja naisia ei kohdella tasavertaisesti. Naisille on jatkuvat rintaryöpäseulonnat ja mammografia. Miehille ei systemaattisia eturauhastutkimuksia järjestetä.</p> <p>Jokin aika sitten eräs THL:n naispuolinen lääkäri selitteli televisio-ohjelmassa, että miehille tutkimuksia ei tarvitse tehdä, koska yli 90 prosenttia eturauhassyövistä paranee. Mutta täytyykö kaikki jättää vain jälkikäteishoitojen varaan? Tutkimusten mukaan eturauhassyöpä on levitessään tappava.</p> <p>Haastatellun lääkärin argumentaatiossa oli puolustelun sävyä. Terveyshallinnolle on kunnia-asia olla oikeassa ja puolustaa omaa linjaansa, vaikka väärässä olisikin. Norsunluutorneista ei laskeuduta varsinkaan silloin, jos on tullut sinne kepeillä ajetuksi.</p> <p>Siis tutkimukset voimaan. Koska miehet kuolevat naisia nuorempina, olisi perusteltua tehdä miehille myös laajempia terveyskatsastuksia.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Erektiolääkkeet korvattaviksi tai vapaiksi</strong></p> <p>Toinen merkittävä epätasa-arvon aihe on, että miesten erektiolääkkeistä ei myönnetä yleistä Kela-korvausta, vaikka kyseessä on sekä fyysisesti että psyykkisesti tärkeä asia eikä mikään mukavuustekijä, huvittelu tai ylellisyys, kuten usein väitetään.</p> <p>Miesten ja yleisen seksuaaliterveyden laiminlyöminen on väärin, sillä nauttisihan siitä monessa tapauksessa nainenkin. Nykyisessä puritaanisessa ja seksuaalisuutta vaarallistavassa yhteiskunnassa nautinnot arvotetaan ikään kuin niissä olisi jotakin pahaa. Katsotaan, että kärsimys kirkastaa sielua. Miestä alistetaan tai laiminlyödään etuoikeutetuksi (virheellisesti) mielletyn sukupuoliroolinsa vuoksi.</p> <p>Erektiolääkkeet ja niiden geneeriset valmisteet pitäisi tehdä Kela-korvattaviksi tai reseptivapaiksi, kuten muutamissa Etelä-Euroopan maissa. Viagran, Cialiksen ja niiden rinnakkaisvalmisteiden vapaus saattaa olla yksi syy eteläisten maiden aktiivisempaan seksuaalikulttuuriin, ja vapauttamisesta voisi olla apua myös Suomen heikkoon syntyvyyteen.</p> <p>Viagralla voitaisiin kohottaa myös &rdquo;taitettua indeksiä&rdquo; koskevan puheen tasoa. Mutta tasa-arvon alkajaisiksi Kela-korvattavuus pitäisi saattaa voimaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://3.bp.blogspot.com/-deU362h2YkY/XJh47XwMmuI/AAAAAAAAA5s/DDYAkloMuI89kThSU_ZI5EC_HmGaD9gAwCLcBGAs/s1600/Sairaanhoitajamessut.jpg"><img height="360" src="https://3.bp.blogspot.com/-deU362h2YkY/XJh47XwMmuI/AAAAAAAAA5s/DDYAkloMuI89kThSU_ZI5EC_HmGaD9gAwCLcBGAs/s640/Sairaanhoitajamessut.jpg" width="640" /></a>Juonsimme Marko Ekqvistin kanssa radio-ohjelmaa Sairaanhoitajapäiviltä Messukeskuksesta 21.3.2019.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nämä ehdotukset tulivat mieleeni, sillä monissa vaalikoneissa kyseltiin ahkerasti muun muassa apteekkioikeuksista ja perättiin kannanottoja kysymykseen, pitäisikö yleisimpiä reseptivapaita lääkkeitä myydä ruokakaupoissa ja kioskeissa.</p> <p>Kysymys apteekkien toimiluvista on nähdäkseni marginaalinen, sillä ihmiset voivat nykyisinkin tilata sekä käsikauppa- että reseptilääkkeitä netistä suoraan koteihinsa, eikä päänsärkypillereitäkään tarvitse kärrätä ulos supermarkettien ostoskärryissä.</p> <p>Terveydenhuollossa olisi tärkeämpääkin uudistettavaa ja korjattavaa, vaikka toki myös apteekkien avaaminen kilpailulle voisi tervehdyttää tilannetta.</p> <p>Mitä merkitystä asialla on tasa-arvon kannalta? Olenko miesasiamies? &ndash; En. Olen MGTOW-mies, siis mies, joka kulkee omia polkujaan (<em>men go their own ways</em>). Miesasiamiehenä toimiminen olisi nähdäkseni vain käänteistä feminismiä, joka hyödyntää samoja menetelmiä, eli tasa-arvon tavoittelua irrallisena ja eturyhmäpoliittisena asiana&nbsp;&ndash; näkemättä, että tasa-arvo on yhteinen asiamme.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jukka Hankamäki</p> <p>FT, VTT</p> <p>Filosofi, sosiaalipsykologi</p> <p>Projektitutkija Suomen Perustassa</p> <p>Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keräilin poikaiällä postimerkkejä, ja eräässä niistä oli Minna Canthin kuva. Joskus pohdin, mitä hän mahtoi tehdä saadakseen kunnian päätyä postimerkkiin. Rohkenin epäillä myös hänen sukupuoltaan, sillä hänen ryhdikäs asentonsa veti vertoja marskalkka Mannerheimille (voitte vertailla asiaa täältä ja täältä).

Viime tiistaina Minna Canthin päivänä 19.3. vietettiin tasa-arvon päivää. Tasa-arvon käsite on filosofisesti epäilyttävä, sillä jos arvot ovat tasan, ei ole arvoja ollenkaan. Arvon käsite onkin hierarkkinen. Voidaksemme tunnistaa arvoja, jotkin arvot pitää määritellä tärkeämmiksi kuin toiset. Tämä taas perustuu kykyymme ja velvollisuuteemme erottaa hyvä huonosta, hyödyllinen haitallisesta ja oikea väärästä.

Myöskään suvaitsevuus ei voi olla valikoimatonta, vaan sen pitää perustua arvostelukykyyn ja valitsemiseen. Jos arvojen kesken vallitsisi tasatilanne, eläisimme yksiarvoisuudessa, eli totalitarismissa. Välttääkseen tämän kiusallisen mielleyhtymän myös perustuslakimme kirjoittaja on puhunut vain yhdenvertaisuudesta eikä tasa-arvoisuudesta.

Tasa-arvo on siis filosofisesti varsin kompleksinen ihanne. Selvää joka tapauksessa on, että mikäli tasa-arvoa on, se kasvaa tai heikkenee yhdessä koskien kaikkia ryhmiä. Kun jonkun asema kohentuu, toisen useasti heikkenee, jolloin tasa-arvon kokonaismäärä mahdollisesti nousee. Oikeudenmukaisuus taas ei ole tasa-arvoa, vaan sen pitää seurata ansaintaperiaatetta.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on tuottaa sukupuolista tasa-arvoa miehille, mutta samalla myös naisille, sillä sitähän tasa-arvo merkitsee. Tasa-arvoa ei voida tuottaa erikseen vain tietyille ihmisryhmille, sillä se olisi vastoin tasa-arvon olemusta. Niinpä tasa-arvoa ei tavoiteta telaketjuilla. Otetaanpa pari esimerkkiä.

 

Nykyistä paremmat terveystarkastukset miehille

Syöpäsairaudet näyttävät kohtelevan ihmisiä sukupuolisen tasa-arvon mukaisesti, sillä sukupuolisidonnaisia syöpiä löydettiin viime vuonna sekä miehiä että naisia koskien melkein yhtä paljon. Miesten eturauhassyöpiä todettiin vuoden aikana hieman yli 5000 ja rintasyöpiä noin 5000.

Sen sijaan terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa miehiä ja naisia ei kohdella tasavertaisesti. Naisille on jatkuvat rintaryöpäseulonnat ja mammografia. Miehille ei systemaattisia eturauhastutkimuksia järjestetä.

Jokin aika sitten eräs THL:n naispuolinen lääkäri selitteli televisio-ohjelmassa, että miehille tutkimuksia ei tarvitse tehdä, koska yli 90 prosenttia eturauhassyövistä paranee. Mutta täytyykö kaikki jättää vain jälkikäteishoitojen varaan? Tutkimusten mukaan eturauhassyöpä on levitessään tappava.

Haastatellun lääkärin argumentaatiossa oli puolustelun sävyä. Terveyshallinnolle on kunnia-asia olla oikeassa ja puolustaa omaa linjaansa, vaikka väärässä olisikin. Norsunluutorneista ei laskeuduta varsinkaan silloin, jos on tullut sinne kepeillä ajetuksi.

Siis tutkimukset voimaan. Koska miehet kuolevat naisia nuorempina, olisi perusteltua tehdä miehille myös laajempia terveyskatsastuksia.

 

Erektiolääkkeet korvattaviksi tai vapaiksi

Toinen merkittävä epätasa-arvon aihe on, että miesten erektiolääkkeistä ei myönnetä yleistä Kela-korvausta, vaikka kyseessä on sekä fyysisesti että psyykkisesti tärkeä asia eikä mikään mukavuustekijä, huvittelu tai ylellisyys, kuten usein väitetään.

Miesten ja yleisen seksuaaliterveyden laiminlyöminen on väärin, sillä nauttisihan siitä monessa tapauksessa nainenkin. Nykyisessä puritaanisessa ja seksuaalisuutta vaarallistavassa yhteiskunnassa nautinnot arvotetaan ikään kuin niissä olisi jotakin pahaa. Katsotaan, että kärsimys kirkastaa sielua. Miestä alistetaan tai laiminlyödään etuoikeutetuksi (virheellisesti) mielletyn sukupuoliroolinsa vuoksi.

Erektiolääkkeet ja niiden geneeriset valmisteet pitäisi tehdä Kela-korvattaviksi tai reseptivapaiksi, kuten muutamissa Etelä-Euroopan maissa. Viagran, Cialiksen ja niiden rinnakkaisvalmisteiden vapaus saattaa olla yksi syy eteläisten maiden aktiivisempaan seksuaalikulttuuriin, ja vapauttamisesta voisi olla apua myös Suomen heikkoon syntyvyyteen.

Viagralla voitaisiin kohottaa myös ”taitettua indeksiä” koskevan puheen tasoa. Mutta tasa-arvon alkajaisiksi Kela-korvattavuus pitäisi saattaa voimaan.

 

Juonsimme Marko Ekqvistin kanssa radio-ohjelmaa Sairaanhoitajapäiviltä Messukeskuksesta 21.3.2019.

 

Nämä ehdotukset tulivat mieleeni, sillä monissa vaalikoneissa kyseltiin ahkerasti muun muassa apteekkioikeuksista ja perättiin kannanottoja kysymykseen, pitäisikö yleisimpiä reseptivapaita lääkkeitä myydä ruokakaupoissa ja kioskeissa.

Kysymys apteekkien toimiluvista on nähdäkseni marginaalinen, sillä ihmiset voivat nykyisinkin tilata sekä käsikauppa- että reseptilääkkeitä netistä suoraan koteihinsa, eikä päänsärkypillereitäkään tarvitse kärrätä ulos supermarkettien ostoskärryissä.

Terveydenhuollossa olisi tärkeämpääkin uudistettavaa ja korjattavaa, vaikka toki myös apteekkien avaaminen kilpailulle voisi tervehdyttää tilannetta.

Mitä merkitystä asialla on tasa-arvon kannalta? Olenko miesasiamies? – En. Olen MGTOW-mies, siis mies, joka kulkee omia polkujaan (men go their own ways). Miesasiamiehenä toimiminen olisi nähdäkseni vain käänteistä feminismiä, joka hyödyntää samoja menetelmiä, eli tasa-arvon tavoittelua irrallisena ja eturyhmäpoliittisena asiana – näkemättä, että tasa-arvo on yhteinen asiamme.

 

Jukka Hankamäki

FT, VTT

Filosofi, sosiaalipsykologi

Projektitutkija Suomen Perustassa

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki

]]>
2 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272497-tasa-arvoa-miehille-ja-naisille#comments Etiikka Moraali Seksuaaliterveys Tasa-arvo Terveydenhuolto Tue, 26 Mar 2019 07:00:00 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272497-tasa-arvoa-miehille-ja-naisille
Inkluusio on hauras http://jarmolintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272453-inkluusio-on-hauras <p><br />&nbsp;&nbsp;Nykyistä erityisopetusta kritisoidaan yhä voimakkaammin.Laki muuttui vuosikymmenen vaihtuessa.Moni tutkija, viimeksi tohtori Murtomaa-Lahtinen, ja monet erityisopettajat ovat HS:kin palstoilla kritisoineet inkluusiota.OAJ on arvostellut järjestelmää kauan, osin aiheesta, osin ay-pohjalta.Opettajien työmäärä on kasvanut ja resurssien suhteen kunnat ovat kovin erilaisia. Kohderyhmän kynnys osallistua keskusteluun on korkea.Vanhan tarkkislaisen kirjoitus HS:ssa 7.3 puhutteli.<br />&nbsp;&nbsp;Inkluusio tuo tervettä normaaliutta monille erityisryhmille ja luokkien purku on osin ollut &nbsp;perusteltua. Vanhan tarkkailuoppilaan se jättää varjoon.Kun nyt intoillaan syrjäytymisestä ja sen näennäisestä vähentymisestä, koulun hätähuudot eivät kuulu.Inkluusio on raaka säästökeino.<br />&nbsp;Vanhana yläasteen tarkkailuluokan opettajana haen rauhattoman etua.Se kohenee samalla, kuin sen &rdquo;normaalin&rdquo; ryhmän, perustamalla uudelleen pienryhmiä.<br />Eri asia, löytyykö niihin opettajia.Vuosituhannen vaihteessa n.puolet tarkkailuluokista oli epäpätevän hoteissa.Järjestelmä alasajoi ne itsestään.Nuori polvi ei hakeutunut raskaamman kasvatuksen puolelle, saman tilin sai muualtakin. OAJ on tehnyt kaikkensa tasoittaakseen palkkaedut. Eläkeiästä ei voi enää puhua.Oman ikäpolveni raja 55v takasi, että ryhmiä ohjasi loppuun saakka ei aivan burnout- ammattilainen.<br />Uudistuksissa on oltu naiveja. Mielenterveyspotilaat ja avohoito, vanhukset ja yksityistäminen, koulu ja inkluusio - &nbsp;kaunis ajatus on johdatellut muutokseen ennen kuin raamit ovat olleet kunnossa.Vaalit nostavat esiin epäkohtia, jotka painuvat taas neljäksi vuodeksi pinnan alle.<br />Perussyy on raha. Kuntapäättäjän ja professorin,opetusministerin ja riviopettajan todellisuus on erilainen.<br />Hyvääkään&nbsp;aatetta&nbsp;ei&nbsp;pitäisi&nbsp;testata&nbsp;puolustuskyvyttömillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
  Nykyistä erityisopetusta kritisoidaan yhä voimakkaammin.Laki muuttui vuosikymmenen vaihtuessa.Moni tutkija, viimeksi tohtori Murtomaa-Lahtinen, ja monet erityisopettajat ovat HS:kin palstoilla kritisoineet inkluusiota.OAJ on arvostellut järjestelmää kauan, osin aiheesta, osin ay-pohjalta.Opettajien työmäärä on kasvanut ja resurssien suhteen kunnat ovat kovin erilaisia. Kohderyhmän kynnys osallistua keskusteluun on korkea.Vanhan tarkkislaisen kirjoitus HS:ssa 7.3 puhutteli.
  Inkluusio tuo tervettä normaaliutta monille erityisryhmille ja luokkien purku on osin ollut  perusteltua. Vanhan tarkkailuoppilaan se jättää varjoon.Kun nyt intoillaan syrjäytymisestä ja sen näennäisestä vähentymisestä, koulun hätähuudot eivät kuulu.Inkluusio on raaka säästökeino.
 Vanhana yläasteen tarkkailuluokan opettajana haen rauhattoman etua.Se kohenee samalla, kuin sen ”normaalin” ryhmän, perustamalla uudelleen pienryhmiä.
Eri asia, löytyykö niihin opettajia.Vuosituhannen vaihteessa n.puolet tarkkailuluokista oli epäpätevän hoteissa.Järjestelmä alasajoi ne itsestään.Nuori polvi ei hakeutunut raskaamman kasvatuksen puolelle, saman tilin sai muualtakin. OAJ on tehnyt kaikkensa tasoittaakseen palkkaedut. Eläkeiästä ei voi enää puhua.Oman ikäpolveni raja 55v takasi, että ryhmiä ohjasi loppuun saakka ei aivan burnout- ammattilainen.
Uudistuksissa on oltu naiveja. Mielenterveyspotilaat ja avohoito, vanhukset ja yksityistäminen, koulu ja inkluusio -  kaunis ajatus on johdatellut muutokseen ennen kuin raamit ovat olleet kunnossa.Vaalit nostavat esiin epäkohtia, jotka painuvat taas neljäksi vuodeksi pinnan alle.
Perussyy on raha. Kuntapäättäjän ja professorin,opetusministerin ja riviopettajan todellisuus on erilainen.
Hyvääkään aatetta ei pitäisi testata puolustuskyvyttömillä.

]]>
0 http://jarmolintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272453-inkluusio-on-hauras#comments Haihattelu Inkluusio Opetuksen resurssit Peruskoulu Tasa-arvo Sun, 24 Mar 2019 13:10:11 +0000 Jarmo Lintala http://jarmolintala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272453-inkluusio-on-hauras